Radiohiiliajoituksen mahdollisuuksia ja ongelmia keskiaikaisten puuveistosten ajoituksessa

esimerkkeinä Raision krusifiksi ja Jurmon esine

  • Katri Vuola
  • Visa Immonen

Abstrakti

Radiohiiliajoitusta ei ole juuri käytetty keskiaikaisten veistosten tai alttarikaappien ajoittamiseen Suomessa. Luonnontieteellisten menetelmien hyödyntäminen kuvanveiston tutkimuksessa avaa kuitenkin uusia näköaloja. Samaan aikaan on tärkeä muistaa, että taidehistoriallisten objektien materiaalisen kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttääradiohiiliajoitustulosten yhdistämistä ja vertailua perinteisin taidehistoriallisin menetelmin tuotettuihin ajoituksiin. Esittelemme tässä artikkelissa Raision kirkon keskiaikaisen krusifiksin sekä Korppoon Jurmon kappelissa säilyneen relikvaarioksi tai rauhantauluksi tulkitun puuesineen radiohiiliajoitusten tuloksia, sekä kerromme radiohiiliajoittamisen periaatteista, virhelähteistä ja tulosten tulkinnan monimutkaisuudesta. Tutkimuksen kohteena olleista esineistä otetut näytteet ajoitettiin AMS-radiohiiliajoitusmenetelmällä ja näin saatu radiohiili-ikä korjattiin IntCal20-kalibrointikäyrän avulla. Tulkintamme mukaan Raision krusifiksin radiohiiliajoitus vahvistaa aiempia, veistoksen muotoon, tyyliin sekä kirkon oletettuun valmistumisaikaan sidottuja tulkintoja, kun taas Jurmon esineen tapauksessa analyysitulokset asettuvat ristiriitaan aiemman esineen muodon ja kuva-aiheiden analyysiin perustuvan käsityksen kanssa.

Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
joulu 3, 2020
Viittaaminen
Vuola, K., & Immonen, V. (2020). Radiohiiliajoituksen mahdollisuuksia ja ongelmia keskiaikaisten puuveistosten ajoituksessa: esimerkkeinä Raision krusifiksi ja Jurmon esine. Tahiti, 10(2–3), 20–31. https://doi.org/10.23995/tht.100179