https://tahiti.journal.fi/issue/feed 2025-06-17T00:00:00+03:00 Katve-Kaisa Kontturi, Marja Lahelma & Ville Hakanen taidehistoria.toimitus@gmail.com Open Journal Systems <p><em>Tahiti – Taidehistoria tieteenä </em>on Taidehistorian seuran julkaisema avoin tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ilmestyy verkossa 2–4 kertaa vuodessa. Lehteä julkaisee Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria. <em>Tahiti</em> toimii avoimena tieteellisenä taidehistorian alan julkaisufoorumina.</p> https://tahiti.journal.fi/article/view/153176 2024-12-04T15:45:03+02:00 Teppo Jokinen

<p>Artikkeli käsittelee arkkitehtuurin yhteiskunnallista roolia Preussissa Fredrik Vilhelm IV:n hallituskaudella (1840–1861). Tutkimus keskittyy kahdessa keskeisessä arkkitehtuuriaikakausjulkaisussa, Allgemeine Bauzeitung ja Zeitschrift für praktische Baukunst, käytyyn keskusteluun siitä, miten Preussissa kaupungistuminen, teollistuminen ja yhteiskunnalliset jännitteet, kuten vallankumousvuosien 1848–1849 tapahtumat, heijastuivat rakentamiseen liittyvissä käytännöissä. Lehdissä käsiteltiin muun muassa asuntokysymystä ja työläisten elinoloja, mutta arkkitehtien kannanotot, konkreettiset ratkaisut ja parannuskeinot jäivät vähäisiksi. Selvimmin esille tuotuja teemoja olivat työväen asuinolosuhteet, asuntokeinottelun kritiikki ja asuntohygienia. Kuningas Fredrik Vilhelm IV:n tukemat rakennushankkeet ilmensivät puolestaan monarkian vakautta ja pyrkimystä yhteiskunnalliseen harmoniaan. Artikkeli tuo esiin sen, miten arkkitehtuurin poliittinen rooli ja sosiaalisesti tiedostava rakentaminen eivät juurikaan korostuneet</p>

2025-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Teppo Jokinen https://tahiti.journal.fi/article/view/161201 2025-04-24T11:01:34+03:00 Sandra Waller

<p>I artikeln behandlas en karikatyr av drottning Ranavalona III, som har kopierats till den svenskspråkiga skämttidningen Fyren från en samtida fransk skämttidning. Skämtteckningar används som historiska källor för att analysera nationalistiska diskurser och ras som ett ideologiskt begrepp.</p> <p>Syftet med artikeln är att med ett postkolonialt perspektiv belysa Finlands ideologiska deltagande i kolonialismen under slutet av 1800-talet. Genom att tillämpa diskursanalys på karikatyrer undersöks vilket syfte Ranavalona-karikatyren fyller i en finländsk nationell kontext, vilka rasmarkörer som förekommer och vilka nationalistiska diskurser som karikatyren<br />förmedlar.</p> <p>Analysen visar att rasifierade skämtteckningar i allmänhet, och karikatyren av Ranavalona i synnerhet, utgör en byggsten i det koloniala kunskapsbygget som definierar nationalitet utifrån ras och visuella rasmarkörer. Den finländska politiska skämtpressen bidrog till detta kunskapsbygge i syfte att befästa en nationell och civiliserad finländsk identitet.</p>

2025-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Sandra Waller https://tahiti.journal.fi/article/view/160027 2025-03-24T14:13:46+02:00 Metropoliitta Arseni

<p>Tarkastelen artikkelissani Valamon pyhittäjäisien Sergein ja Hermanin ikonin historiaa ja merkityksen muuntumista. Tutkin esimerkiksi sitä, miten ikonin vaiheet liittyvät kirkollisen ja maallisen vallan suhteisiin sekä kirkollisiin veljestöihin. Tuon esiin myös uutta tietoa liittyen pyhäinkuvan ajoitukseen ja alkuperään.</p> <p>Lisäksi selvitän, missä pyhäinkuva sijaitsi ennen talvisotaa, mikä oli sen käyttötarkoitus, sekä miten alkuperäinen käyttötarkoitus suhteutuu tapoihin, joilla ikonia myöhemmin käytettiin. Tarkastelen arkistolähteiden ja aikalaiskirjoitusten valossa sitä, kuinka luostarin perustajista, Kristuksen kirkastumisesta ja 300-vuotisjuhlaa viettäneen Romanov-dynastian suojelijana pidetystä ”Jumalanäiti Feodorovskajasta” sommiteltiin uusi venäläisnationalistinen kuvayhdistelmä. Ikoni maalattiin Gerasim Potšetnijn ikoniverstaassa Moskovassa ja lahjoitettiin vuonna 1913 Valamon munkkien rakentamaan Salmin Kurkijoen venäläiseen kouluun. Pyhäinkuva valmistui joko vuoden 1912 lopussa tai aivan vuoden 1913 alussa ja on mahdollisesti Potšetnijn omaa työtä. Tutkimukseni perustella näyttää siltä, että ikoni siirrettiin vallankumouksen jälkeen Salmin Kurkijoelta Valamon luostariin.</p> <p>Tutkimukseni paljastaa ikoniin liittyvien henkilöiden ja suhdeverkostojen yhteyden Venäjän yhtenäistämispolitiikkaan ja nationalismiin 1900 luvun alussa.</p>

2025-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Jorma Heikkinen https://tahiti.journal.fi/article/view/154826 2025-02-17T18:29:30+02:00 Mia Åkerfelt

<p>Digitaliseringen av arkivmaterial har under de senaste decennierna förändrat tillgången till data och möjliggjort forskning i material som tidigare var svårhanterligt. I fallet med den finländska exporten av prefabricerade trähus har den senaste utvecklingen bidragit till nya perspektiv som breddar tidigare kunskap om fenomenet. Syftet med artikeln är därför att komplettera denna historia med hjälp av nytt källmaterial i både finländska och internationella arkiv. Frågeställningarna rör hur det nya materialet kan påverka den vedertagna beskrivningen av exportens historia. Undersökningen kombinerar tidigare känt material från finländska företagsarkiv med material ur Nationalbibliotekets digitaliserade samlingar av dagstidningar och småtryck, samt arkivmaterial från bland annat Polen och Israel. Resultatet är en betydligt bredare<br />beskrivning av den finländska trähusindustrin och trähusexportens historia där prefabriceringsindustrins framväxt, antalet producenter, information om export och deltagande internationella utställningar samt exportvolymen omvärderas. Detta lägger grunden för ny framtida forskning.</p>

2025-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Mia Åkerfelt https://tahiti.journal.fi/article/view/156948 2025-02-12T13:38:57+02:00 Jane Vuorinen

<p>Lectio praecursoria: Jane Vuorisen taidehistorian alan väitöskirja ”Valokuvallisia materiaalisuuksia nykytaiteessa. Polkuja laajennetun kentän tuolle puolen” tarkastettiin Turun yliopistossa 19.12.2024. Vastaväittäjänä toimi prof. Harri Laakso (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Tutta Palin (Turun yliopisto). https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9991-0</p>

2025-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Jane Vuorinen https://tahiti.journal.fi/article/view/161338 2025-04-29T11:31:47+03:00 Kukka Paavilainen

<p>Lectio praecursoria: Kukka Paavilaisen kuvataiteen tohtorin opinnäyte ”Teoksen äärellä harjaantunut katse” tarkastettiin Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa 6.4.2024. Vastaväittäjänä toimi prof. Tutta Palin (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Hanna Johansson (Taideyliopiston Kuvataideakatemia). <a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-456-8">https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-456-8</a></p>

2025-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Kukka Paavilainen https://tahiti.journal.fi/article/view/161589 2025-05-09T13:16:50+03:00 Mariia Niskavaara

<p>Kirja-arvio teoksesta Riikka Haapalainen, Tiina Pusa, Helena Sederholm: <em>Suomen Taiteen Multakausi</em>. Tallinna: Aalto ARTS Books, 2023.</p>

2025-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Mariia Niskavaara https://tahiti.journal.fi/article/view/159721 2025-03-09T21:09:36+02:00 Tommi Aho

<p>Artikkelissani hahmottelen arkkitehti Reima Pietilän käsitystä modernismista tarkastelemalla, mitä käsite ”modernismi” tarkoittaa hänen kirjoituksissaan. Osoitan, että modernismin käsitteellä ei ole Pietilälle vain yhtä, tarkkarajaista merkitystä vaan hänen käsityksensä modernismista on erittäin monitahoinen. Hänen käsityksestään voi hahmottaa kolme aihekokonaisuutta. Ensimmäinen koskee modernismien kirjoa, sillä Pietilän mukaan ei ole olemassa vain yhtä modernismia vaan monia. Ne eivät edusta erilaisia tyylejä vaan arkkitehtuurikäsityksiä, joiden tulee kyetä elämään rinnakkain. Arkkitehtuurin historiassa tämä ei ole kuitenkaan toteutunut vaan tietyillä modernismin suuntauksilla on ollut ylivalta. Toinen johtopäätös on, että modernismi on Pietilälle olemukseltaan ajallinen ilmiö. Se on ominainen ns. pitkälle 1900-luvulle, jonka aikana modernismia pitäisi kehitellä eteenpäin. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut vaan modernismi on jäänyt keskeneräiseksi samaan aikaan kun postmodernismin piirissä modernismi haluttaisiin jo jättää taakse. Kolmantena johtopäätöksenä esitän, että Pietilälle ideaalinen modernismi on ”futurismia”. Se on ajattelua ja toimintaa ohjaava näkemys, jossa menneisyys ja tulevaisuus ovat samanaikaisesti läsnä nykyhetkessä. Pietilälle futurismin päämäärä on keskeneräisen modernismin täydellistäminen arkkitehtuurilla, joka on vielä löytämättä ja vasta muodostumassa.</p>

2025-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Tommi Aho https://tahiti.journal.fi/article/view/161500 2025-05-05T19:41:32+03:00 Anna Ripatti Živilė Meškauskaitė Oscar Ortiz-Nieminen

<p>Linda Leskisen muistokirjoitus</p>

2025-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Anna Ripatti, Živilė Meškauskaitė, Oscar Ortiz-Nieminen https://tahiti.journal.fi/article/view/162497 2025-06-03T17:44:48+03:00 Marja Lahelma Ville Hakanen Katve-Kaisa Kontturi

<p>Pääkirjoitus</p>

2025-06-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2025 Marja Lahelma, Ville Hakanen, Katve-Kaisa Kontturi