Tahiti
https://tahiti.journal.fi/
<p><em>Tahiti – Taidehistoria tieteenä </em>on Taidehistorian seuran julkaisema avoin tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ilmestyy verkossa 2–4 kertaa vuodessa. Lehteä julkaisee Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria. <em>Tahiti</em> toimii avoimena tieteellisenä taidehistorian alan julkaisufoorumina.</p>Taidehistorian Seura ry – Föreningen för konsthistoriafi-FITahiti2242-0665<p>Tahitissa julkaistavien tekstien tulee olla ennalta julkaisemattomia, mutta kirjoittajilla on oikeus julkaista tekstinsä uudelleen. Kirjoittaja on vastuussa myös tekstinsä yhteydessä julkaistuista kuvista ja niiden tekijänoikeudellisesta käytöstä ellei toisin erikseen olla sovittu. Julkaistu teksti on julkisen lisenssin CC Nimeä–JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">CC BY-SA 4.0</a>) alainen. Kuvien poikkeavat tekijänoikeudelliset tiedot löytyvät lehden sisäisistä kuvateksteistä. Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on CC0 1.0 Yleismaailmallinen (<a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/deed.fi">CC0 1.0</a>). </p>”Tyylin luojat, tunnelman tuojat”
https://tahiti.journal.fi/article/view/127324
<p>Lectio praecursoria: Minna Tuulas-Inkisen taidehistorian alan väitöskirja “'Tyylin luojat, tunnelman tuojat'. Taiteilijatapetit Suomessa 1950-luvulla" tarkastettiin Turun yliopistossa 10.2.2023. Vastaväittäjänä toimi Dos. Susanna Aaltonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena Prof. Tutta Palin (Turun yliopisto).</p>Minna Tuulas-Inkinen
Copyright (c) 2023 Minna Tuulas-Inkinen
https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
2023-05-102023-05-1013110110610.23995/tht.127324Miten tiede on vastannut yhteiskunnallisiin haasteisiin?
https://tahiti.journal.fi/article/view/122863
<p>Suomen Akatemia järjesti sidosryhmilleen ”Tiede ja tutkimus tulevaisuuden menestystekijöinä: Tieteen tila” -tilaisuuden Helsingissä 14.10.2022. Tilaisuuteen kutsutta kahta tutkijaa pyydettiin pohtimaan puheessaan oman alansa näkökulmasta, miten tiede on vastannut yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämä teksti on puheeni, jossa pohdin tieteen vaikuttavuutta taiteen ja kulttuurin tutkimuksen näkökulmasta.</p>Tuuli Lähdesmäki
Copyright (c) 2023 Tuuli Lähdesmäki
https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
2023-05-102023-05-10131929510.23995/tht.122863Aktörskap, nätverk och arkitektur
https://tahiti.journal.fi/article/view/127146
<p>Kirja-arvio: <em>Wivi Lönn 1872–1966, </em>toim. Petteri Kummala<em> </em>(Helsinki: Arkkitehtuurimuseo & Parvs, 2022).</p>Mia Åkerfelt
Copyright (c) 2023 Mia Åkerfelt
https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
2023-05-102023-05-101319610010.23995/tht.127146Sairaala taiteen näyttämönä
https://tahiti.journal.fi/article/view/125777
<div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Suomessa on viime vuosina rakennettu useita uusia sairaaloita ja laajennettu tai peruskorjattu vanhoja. Näihin sairaaloihin on sijoitettu ja hankittu runsaasti taidetta, sillä taiteella on tutkimuksissa osoitettu olevan terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Sairaaloihin hankittua ja niissä esiteltyä taidetta voidaan kutsua sairaalataiteeksi. Artikkelissa esittelemme, millaista tutkimusta sairaalataiteesta on tehty, pohdimme millaisia taiteen tiloja sairaalat ovat ja millaisia mahdollisuuksia tai haasteita sairaalat tarjoavat taidehistorioitsijoille niin työskentely-ympäristöinä kuin tutkimuskohteina. Artikkelimme empiirinen osuus perustuu havainnointiin neljässä sairaalassa: Sairaala Novassa Jyväskylässä, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, Mikkelin keskussairaalassa ja Uudessa lastensairaalassa Helsingissä.</p> </div> </div> </div> </div>Sari KuuvaTeija Luukkanen-HirvikoskiTuuli Lähdesmäki
Copyright (c) 2023 Sari Kuuva, Teija Luukkanen-Hirvikoski, Tuuli Lähdesmäki
https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
2023-05-102023-05-10131829110.23995/tht.125777Idea kotilon kuoressa
https://tahiti.journal.fi/article/view/126110
<p>Artikkelissa tarkastellaan kampuskappelisuunnitelmaa, jonka Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunta tilasi arkkitehti Alvar Aallolta (1898–1976) vuonna 1961. Kappeli oli tarkoitus rakentaa vuoden 1964 lopulla valmistuneen ylioppilastalon osaksi. Kyseessä on taidehistoriallinen tapaustutkimus, erityisesti eri prosessivaiheista muodostuvan suunnittelukokonaisuuden selvitys. Artikkelissa tarkastellaan Aallon toimiston laatimia neljänlaisia luonnoksia kiinnittäen huomiota kappelin sijaintiin, muotoon, ja sisätilaratkaisuihin. Tutkimus osoittaa, miten määrätietoisesti Alvar Aalto piti kiinni arkkitehtonisen ja kaupunkikuvallisen näkemyksensä säilymisestä projektin edetessä. Kappelin rakentaminen viivästyi ylioppilaskunnan suunnatessa varojaan asuntorakentamiseen ja kiinnostuksen laannuttua, ja lopulta kappeli jäi rakentamatta.</p>Anne-Maija Malmisalo-LensuPäivi Lukkarinen
Copyright (c) 2023 Anne-Maija Malmisalo-Lensu, Päivi Lukkarinen
https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
2023-05-102023-05-1013163510.23995/tht.126110Freud, Morelli ja kerronnan kudelma
https://tahiti.journal.fi/article/view/128840
<div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Taiteentuntija Giovanni Morellin (1816–1891) kirja <em>Della Pittura italiana</em> (1897) päätyi psykoanalyytikko Sigmund Freudin (1856–1939) kirjastoon <em>Unien tulkinnan</em> (1899) kirjoitusvaiheessa. Kirjassaan Morelli hyödynsi proosan kirjoittamisen menetelmiä. Hänen esimerkkinsä innoittamana pohdin taiteellistatutkimusta edustavassa artikkelissani <em>taidemaalarin kerronnallisia keinoja</em> ja tietoa, jota tutkimusaiheesta on mahdollista tuottaa yhdistämällä taidemaalarin ja taidehistorioitsijan lähestymistavat. Koska Freud vieraili Morellin kuvaamissa taidekokoelmissa vain lukemalla, lainaan samojen museoiden puutarhoissa puoli vuotta aiemmin maalanneen Ellen Thesleffin (1869–1954) teoksia jäljittääkseni mielikuvia, joita Morellin kirjan lukeminen on saattanut Freudissa synnyttää. Pohdin lisäksi, saiko Freud vaikutteita Morellilta, kuten hän kertoi esseessään ”Michelangelon Mooses” (1914), sekä miten vaikutteet näkyivät Freudin varhaisissa julkaisuissa. Ehdotan lopuksi <em>luovan kirjoituksen katkelmia</em> aineistoksi taiteilijan teosta edeltävien mielikuvien tutkimiseen, korjaan taidehistorian alalle syntyneen väärinkäsityksen erottelemalla <em>freudilaisen lipsahduksen</em> sairauden oireesta ja osoitan Freudin erottaneen Mooses-veistoksesta kirjoittaessaan <em>empiirisen</em> havainnoinnin <em>psykologisesta</em> havainnoinnista. Morellin ja Freudin tarkastelutapojen leikkauspiste tarjoaa teoreettisen lähtökohdan tarkastella tutkivan taiteilijan syntyvän teoksensa äärellä harjoittamaa empiiristä havainnointia ja siitä seuraavan kokemuksen tulkintaa.</p> </div> </div> </div> </div>Kukka Paavilainen
Copyright (c) 2023 Kukka Paavilainen
https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
2023-05-102023-05-10131366010.23995/tht.128840Pääsy ja vastus
https://tahiti.journal.fi/article/view/127404
<div class="page" title="Page 1"> <div class="section"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Artikkelin lähtökohta on filosofista kuvantutkimusta edustavan Emmanuel Alloan tuotanto. Kirjoituksessani pyrin erityisesti valottamaan hänen diafenomenologiaksi kutsumaansa lähestymistapaa, jossa keskeiseksi nousee Aristoteleelta lainattu ”läpinäkyvän” (to diafanēs) käsite. Alloa väittää, että läpinäkyvyys – erityisesti sen ambivalenttisuus – on jäänyt länsimaisessa ajatteluperinteessä reflektoimatta: ei ole ymmärretty, ettei läpinäkyvyys tai aistisuus ylipäänsä tarjoa vain pääsyä aistikohteisiin, vaan muodostaa myös vastuksen niiden välittömälle tavoittamiselle. Tämä aistisen resistanssi yhdistää ”läpinäkyvän” yhtä lailla kaksijakoiseen mediumin käsitteeseen. Tarkastelen Alloan innoittamana sitä, miten kohtaamme mediumin samanaikaisesti pääsynä ja vastuksena. Ihmisten välisten suhteiden tasolla kysymys on siitä, miten kohdata omaan tietoisuutemme nähden ulkoinen (vierassieluisuuden ongelma).</p> </div> </div> </div> </div>Ari Tanhuanpää
Copyright (c) 2023 Ari Tanhuanpää
https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
2023-05-102023-05-10131618110.23995/tht.127404Viisikymmentä vuotta - Femtio år
https://tahiti.journal.fi/article/view/127651
<p>Pääkirjoitus</p>Eeva Maija Viljo
Copyright (c) 2023 Eeva Maija Viljo
https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
2023-05-102023-05-101314510.23995/tht.127651