Tahiti https://tahiti.journal.fi/ <p><em>Tahiti</em> on Taidehistorian seuran julkaisema tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ilmestyy 2–4 kertaa vuodessa. Lehteä julkaisee Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria. <em>Tahiti</em>&nbsp;toimii avoimena tieteellisenä taidehistorian alan julkaisufoorumina.</p> Taidehistorian Seura ry – Föreninger för konsthistoria fi-FI Tahiti 2242-0665 <p>Tahitissa julkaistavien tekstien tulee olla ennalta julkaisemattomia, mutta kirjoittajilla on oikeus julkaista tekstinsä uudelleen. Kirjoittaja on vastuussa myös tekstinsä yhteydessä julkaistuista kuvista ja niiden tekijänoikeudellisesta käytöstä ellei toisin erikseen olla sovittu. Julkaistu teksti on&nbsp;julkisen lisenssin CC Nimeä–JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">CC BY-SA 4.0</a>) alainen. Kuvien poikkeavat tekijänoikeudelliset tiedot löytyvät lehden&nbsp;sisäisistä kuvateksteistä. Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on CC0 1.0 Yleismaailmallinen (<a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/deed.fi">CC0 1.0</a>). &nbsp;</p> Uusia avauksia https://tahiti.journal.fi/article/view/69288 <p>Pääkirjoitus</p> Anna-Maria Wiljanen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-10 2018-02-10 8 1 3–4 3–4 10.23995/tht.69288 Suomen muinaismuistoyhdistyksen taidehistorialliset tutkimusretket Suomessa 1871–1902 https://tahiti.journal.fi/article/view/69289 <p>Suomen Muinaismuistoyhdistys järjesti vuosina 1871–1902 kahdeksan kotimaan tutkimusretkeä, jotka loivat perustan Suomen vanhan taiteen historian tutkimukselle. Retkillä etsittiin, dokumentoitiin ja koottiin yhteen tietoa kotimaan taidehistoriallisista kohteista. Retkikuntien työskentelyn painopiste oli kirkoissa, joiden esineistö, seinämaalaukset ja arkkitehtuuri dokumentoitiin kuvin ja sanoin, mutta ohjelmaan kuului myös kartanoita ja muita profaaneja kohteita. Retkien tuottama aineisto sisältää yli 2700 eri tekniikoin valmistettua kuvaa ja tuhansia sivuja kirjallisia kuvauksia. Artikkelini on ensimmäinen koko tutkimusretkisarjan työn, tuloksien ja niiden julkaisun kokonaisvaltainen kuvaus ja alustava analyysi. Selvitän retkikuntien osallistujat, reitit ja kohteet. Tarkastelen retkien loppumisen syytä ja mitä retkillä saatiin aikaan. Lopuksi pohdin myös miksi retkien tulokset ovat jääneet suhteellisen tuntemattomiksi.</p> Leena Valkeapää ##submission.copyrightStatement## 2018-02-10 2018-02-10 8 1 5–27 5–27 10.23995/tht.69289 Fagervikin kiinalaisen huvimajan kolme tulkintaa: Maisema, maku ja matka https://tahiti.journal.fi/article/view/69290 <p>Fagervikin ruukinkartanon maisemapuutarhaan 1780-luvulla rakennettu kiinalainen huvimaja on Suomessa edustavin esimerkki 1700-luvulla Euroopassa vallinneesta chinoiserie-muodista. Artikkelissaan Seppo Sivonen tarkastelee chinoiserien uusimman tutkimuksen näkökulmasta Fagervikin kiinalaisen huvimajan perustamista ja tehtävää 1700-luvun jälkipuoliskon maisemaestetiikassa, muuttuneissa makutottumuksissa ja kuvitteellisessa matkassa Kiinaan. Puutarhojen kiinalaisaiheet muistuttivat eurooppalaisten kauppa-komppanioiden kauppamatkoista Kiinaan ja tarjosivat toisaalta tilaisuuden mieli-kuvitukselliseen vaelteluun eksoottisessa idässä. Eri tulkinnat selittävät aiempaa moni-puolisemmin huvimajan rakentamisen motiiveja ja merkitystä Fagervikin ruukinomistajien elämänpiirissä.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Interpretations of the Chinese pavilion of Fagervik – the landscape, taste and journey <br> <br> In the landscape garden of Fagervik Manor in Inkoo there is a Chinese pavilion built by lieutenant Mikael Hisinger in 1780’s. This article seeks to investigate how the ideas of a new landscape garden, principle of sharawagdi and mode of chinoiserie diffused to Fagervik by making use of&nbsp; Everett Roger’s&nbsp; theory of diffusion of innovations. Mikael Hisinger become acquainted with the ideas of landscape garden and chinoiserie during his study trip to Europe in the years 1783 - 84 and before that in his home manor. He received impulses to design a Chinese pavilion also from Sweden and indirectly from architect William Chambers from England. The article indicates that “Chinese-style” diverse landscape of Fagervik and chinoiserie was not only motives to build a Chinese pavilion. A new pavilion was a gift to Mikael Hisinger’s father Johan Hisinger who belonged to the wealthy Swedish merchant class. A journey to a new pavilion via a bridge or waterways linked him allegorically with Sweden’s international commercial networks and trade of Swedish East Indian Company.</p> Seppo Sivonen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-10 2018-02-10 8 1 28–45 28–45 10.23995/tht.69290 Gorilla symbolimetsässä: Emmanuel Frémiet’n objektivismi teoksissa Gorille enlevant une négresse (1859) ja Gorille (1887) https://tahiti.journal.fi/article/view/69291 <p>Emmanuel Frémiet teki vuosina 1859 ja 1887 kaksi suurikokoista veistosta, joissa gorilla kantaa naista muassaan. Artikkeli keskittyy näiden kahden teoksen eroaviin konteksteihin ja vastaanoton tapoihin, ja avaa erityisesti sitä, millaisin tavoin Frémiet'n pyrkimys näissä mainituissa teoksissaan yhdistää tieteellistä ja taiteellista visuaalista kieltä heijasti aikakautensa eläintaiteesta käytävää polemiikkia sekä vastasi modernin taiteen murrokseen. Näin taustoitetaan myös kysymystä siitä, millaisten historiallisten prosessien kautta aihe löysi tiensä 1900-luvun populaarikuvastoon.</p> Roni Grén ##submission.copyrightStatement## 2018-02-10 2018-02-10 8 1 46–62 46–62 10.23995/tht.69291 Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen julkisuuskuva https://tahiti.journal.fi/article/view/69292 <p>Harva on se taiteilijajoukko Suomessa, johon kohdistetaan aktiivista muistityötä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Monen taiteilijan elämäntyö kaventuu vähitellen taidehistorian kaanonissa yksittäisten mainintojen kautta alaviitteisiin nimimaininnaksi, ja lopulta nimikin jää uusista painoksista ja tutkimuksista kokonaan pois. Toisinaan taiteilijan muistelussa aktivoidutaan tasavuosien tai -vuosikymmenten lähestyessä. Kuvanveistäjä Eva Ryynästä (1915–2001) muisteltiin eri tavoin Pohjois-Karjalassa vuonna 2015, jolloin taiteilijan syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Jo aiemmin Ryynäsen elämänvaiheita ja tuotantoa on esitelty jonkin verran yleistajuisissa julkaisuissa, mutta tutkimustietoa hän taiteilijaurastaan on niukasti. Tämä artikkeli vastaa puutteeseen käsittelemällä Ryynäsen julkisuuskuvan rakentumista lehdistöaineiston valossa. Samalla artikkelissa käsitellään Ryynäsen asemaa kotimaisessa kuvataidekentässä.</p> Anna Logrén ##submission.copyrightStatement## 2018-02-10 2018-02-10 8 1 63–80 63–80 10.23995/tht.69292 Saksan muotoiluhistoriayhdistyksen Designkritik-konferenssi HfG Offenbachissa 19.–20.5.2017 https://tahiti.journal.fi/article/view/69293 <p>Matkaraportti&nbsp;Saksan muotoiluhistoriayhdistyksen Designkritik-konferenssista HfG Offenbachissa.&nbsp;</p> Satu Kähkönen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-10 2018-02-10 8 1 81–87 81–87 10.23995/tht.69293 Käytännön teoriapitoisuudesta: Emeritusprofessorin teoriatestamentti https://tahiti.journal.fi/article/view/69294 <p>Turun yliopiston taidehistorian emeritusprofessori pohtii puheenvuorossaan teorian ja käytännön suhdetta taidehistorian tutkimuksessa.</p> Altti Kuusamo ##submission.copyrightStatement## 2018-02-10 2018-02-10 8 1 88–98 88–98 10.23995/tht.69294 Fragmenteista kuvaan ja maisematilaan https://tahiti.journal.fi/article/view/69295 <p>Arvio professori Ville Lukkarisen juhlakirjasta: Anna Ripatti, Jukka Cadogan ja Linda Leskinen (toim.), Fragmentti, muisto, maisema: Ville Lukkarisen kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista. Taidehistoriallisia tutkimuksia. Konsthistoriska studier 48 (Helsinki: Taidehistorian Seura, 2017).</p> <p>&nbsp;</p> Marja-Terttu Kivirinta ##submission.copyrightStatement## 2018-02-10 2018-02-10 8 1 99–102 99–102 10.23995/tht.69295 Monitieteistä tutkimusta mestari Franckesta https://tahiti.journal.fi/article/view/69296 <p>Arvio teoksesta Ulrike Nürnberger, Elina Räsänen &amp; Uwe Albrecht (toim.), Meister Francke Revisited: Auf den Spuren eines Hamburger Malers (Petersberg: Michael Imhof Verlag, 2017).</p> Hanna Pirinen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-10 2018-02-10 8 1 103–108 103–108 10.23995/tht.69296 Utopioiden arkipäivää https://tahiti.journal.fi/article/view/69297 <p>Lektio</p> Riikka Haapalainen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-10 2018-02-10 8 1 109–115 109–115 10.23995/tht.69297