Tahiti https://tahiti.journal.fi/ <p><em>Tahiti – Taidehistoria tieteenä </em>on Taidehistorian seuran julkaisema avoin tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ilmestyy verkossa 2–4 kertaa vuodessa. Lehteä julkaisee Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria. <em>Tahiti</em> toimii avoimena tieteellisenä taidehistorian alan julkaisufoorumina.</p> fi-FI <p>Tahitissa julkaistavien tekstien tulee olla ennalta julkaisemattomia, mutta kirjoittajilla on oikeus julkaista tekstinsä uudelleen. Kirjoittaja on vastuussa myös tekstinsä yhteydessä julkaistuista kuvista ja niiden tekijänoikeudellisesta käytöstä ellei toisin erikseen olla sovittu. Julkaistu teksti on&nbsp;julkisen lisenssin CC Nimeä–JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">CC BY-SA 4.0</a>) alainen. Kuvien poikkeavat tekijänoikeudelliset tiedot löytyvät lehden&nbsp;sisäisistä kuvateksteistä. Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on CC0 1.0 Yleismaailmallinen (<a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/deed.fi">CC0 1.0</a>). &nbsp;</p> tahitipaatoimittajat@gmail.com (Nina Kokkinen & Riikka Niemelä) tahitipaatoimittajat@gmail.com (Nina Kokkinen & Riikka Niemelä) to, 17 marras 2022 10:58:04 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Alusta monilajisille kohtaamisille https://tahiti.journal.fi/article/view/121957 <p>Alusta-paviljonki Helsingissä Arkkitehtuuri- ja Designmuseoiden tapahtumapihalla tarjoaa tilan monilajisille kohtaamisille heinäkuusta 2022 lokakuuhun 2023. Tutkimuspaviljonki etsii keinoja tukea luonnon monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä sekä ilmentää luonnon ja kulttuurin yhteenkietoutunutta luonnetta arkkitehtuurin keinoin. Pölyttäjäystävälliset perennat, lahopuu sekä savesta muovatut rakenteet kutsuvat ihmisiä ja toislajisia eläimiä viihtymään <br />jaetussa tilassa. Alustan on toteuttanut Suomi/Koivisto arkkitehtien luotsaama monialainen työryhmä. Paviljonki on osa Maiju Suomen käytäntölähtöistä väitöskirjatutkimusta Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen Empirica-tutkimusryhmässä. Työssään hän tutkii, miten arkkitehtuurin tekeminen ja kokeminen muuttuu, kun haastamme ihmiskeskeisen maailmankuvan arkkitehtuurin perustana. Samalla paviljonki toimii koelaboratoriona Elina Koiviston luonnonmateriaalien rakennuskäyttöä tarkastelevassa tutkimuksessa.</p> Maiju Suomi, Elina Koivisto Copyright (c) 2022 Maiju Suomi, Elina Koivisto https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://tahiti.journal.fi/article/view/121957 to, 17 marras 2022 00:00:00 +0200 Solmuissa, suhteissa, kerrostumissa https://tahiti.journal.fi/article/view/122315 <p>Tekstissä luotaan Helsinki Biennaaliin 2021 kuratoimiani teoksia, jotka ovat eri tavoin sitoutuneet paikan ehdottamiin kysymyksiin ja paikan ei-inhimillisiin toimijuuksiin. Tarkastelen W A U H A U S -kollektiivin paikkaerityistä teosta <em>Suurenmoinen sotku</em>, Mark Niskasen ja Jani-Matti Salon paikkasidonnaista teosta <em>A Scene II</em> ja Tuomas A. Laitisen installaatiota <em>ΨZone</em>. Teokset rakentavat eri painotuksin ymmärrystä ihmisen ja ei-inhimillisten toimijoiden vuorovaikutussuhteista ja keskinäisistä riippuvuuksista.</p> Kristiina Ljokkoi Copyright (c) 2022 Kristiina Ljokkoi https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://tahiti.journal.fi/article/view/122315 to, 17 marras 2022 00:00:00 +0200 Biotaidetta tarkasteleva laboratorio https://tahiti.journal.fi/article/view/121885 <p>Missä kulkevat elävää materiaalia hyödyntävän biotaiteen rajat? Millaista tietoa jää tieteellisen tutkimustyön ulkopuolelle? Miten biotaide voidaan muuttaa taidelähtöisten menetelmien kautta tiedoksi ja taiteelliseksi ajatteluksi? Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsii vastausta Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan vuonna 2021 perustettu BioARTech-laboratorio, joka tutkii biotaidetta ja sen yhtymäkohtia taiteeseen ja tutkimukseen. Laboratorio tukee biotaiteen, muodin, tekstiilitaiteen, luovan tutkimuksen (art-based method, art-based research), biotekniikan ja tieteen välistä tutkimustyötä. Keskeistä BioARTech-laboratorion toteuttamissa kenttätutkimuksissa ja laboratorion taiteilija-tutkijoiden käyttämissä taidelähtöisissä menetelmissä on poikkitieteellisyys ja pyrkimys kohti kestäviä prosesseja. Biotaiteen avulla voidaan kehittää innovatiivista suunnittelua luonnon ja ei-inhimillisen kanssa sekä saada aikaan uusia suunnitteluratkaisuja, prosesseja ja muutoksia yhteistyössä lappilaisten yritysten kanssa. BioARTech-laboratorion päätutkijat ovat tekstiilialan professori Heidi Pietarinen, palvelumuotoilun professori, dekaani Satu Miettinen ja dosentti Melanie Sarantou, jotka tarkastelevat biotaidetta eri näkökulmista taidelähtöisissä tutkimuksissaan.</p> Heidi Pietarinen, Satu Miettinen, Melanie Sarantou Copyright (c) 2022 Heidi Pietarinen, Satu Miettinen, Melanie Sarantou https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://tahiti.journal.fi/article/view/121885 to, 17 marras 2022 00:00:00 +0200 Sosiaalinen materia https://tahiti.journal.fi/article/view/120722 <p><span style="font-weight: 400;">Kirja-arvio:&nbsp; Sarah R. Cohen, </span><em><span style="font-weight: 400;">Enlightened Animals in Eighteenth-century Art:&nbsp; Sensation, Matter and Knowledge</span></em><span style="font-weight: 400;"> (London: Bloomsbury, 2021). </span></p> Roni Grén Copyright (c) 2022 Roni Grén https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://tahiti.journal.fi/article/view/120722 to, 17 marras 2022 00:00:00 +0200 Taiteen tutkimuksen uudet haasteet https://tahiti.journal.fi/article/view/121956 <p>Kirja-arvio: Hanna Johansson &amp; Anita Seppä (toim.): <em>Taiteen kanssa maailman äärellä: kirjoituksia ihmiskeskeisestä ajattelusta ja ilmastonmuutoksesta</em> (Helsinki: Taideyliopiston Kuvataideakatemia, 2021).</p> Kari Yli-Annala Copyright (c) 2022 Kari Yli-Annala https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://tahiti.journal.fi/article/view/121956 to, 17 marras 2022 00:00:00 +0200 Taiteesta kirjoittamista hankaluuksien ja ei-inhimillisen tuntumassa https://tahiti.journal.fi/article/view/122524 <p>Päääkirjoitus</p> Tiina Salmia, Riikka Niemelä Copyright (c) 2022 Tiina Salmia, Riikka Niemelä https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://tahiti.journal.fi/article/view/122524 to, 17 marras 2022 00:00:00 +0200 Ihmetyksen, empatian ja eläytymisen liikkeitä https://tahiti.journal.fi/article/view/119982 <p>Artikkeli käsittelee kasvitaiteen kohtaamisia, joissa avautuu uudenlaisia, tuntuvia inhimillisen ja ei-inhimillisen maailman yhteenkietoutumia. Kohtaamisissa perehdytään elävien kasvien toimintaan osana teoksia ja sen kautta taiteen mahdollisuuksiin vaikuttaa katsojiinsa sekä haastaa ihmiskeskeistä maailmankuvaa. Artikkelissa perehdytään siis kasvitaiteen muutosvoimaan, toisin sanoen sen vaikuttavaan voimaan. Kohdattavia teoksia on kaksi. Raimo Saarisen teos <em>Marttyyrit</em> (2019) tuo galleriatilaan eläviä tulppaaneja, joiden kasvua rajoitetaan metallisin kahlein. Kieroon kasvavat ja elämästään taistelevat kasvit vetoavat katsojan tunteisiin ja empatiaan. Jonna Suurhaskon <em>BIOS4</em> (2021) läpäisee taidehallin näyttelytilat ja paljastaa ilmastointiputken sisällä kasvavan viheryhteisön, joka kutsuu pohtimaan uudelleen omaa erillisyyttä muista elävistä organismeista. Artikkelin teoreettiset lähtökohdat ovat fenomenologiassa, posthumanismissa ja uusmaterialistisessa taiteentutkimuksessa. Tekstissä hahmotellaan myös kasvitaiteen kohtaamisiin soveltuvaa metodologiaa muun muassa Michael Marderin <em>kasviajattelun</em> ja Jane Bennettin <em>eloisan materian</em> käsitteen avulla.</p> Jenni Vauhkonen Copyright (c) 2022 Jenni Vauhkonen https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://tahiti.journal.fi/article/view/119982 to, 17 marras 2022 00:00:00 +0200 Minä olen moneus https://tahiti.journal.fi/article/view/120184 <p>Artikkelissa tarkastelen mikrobien toimijuutta nykytaiteen prosesseissa. Lähestyn aihetta kolmen teoreettis-metodologisen käsitteen, <em>kanssa-tekemisen</em>, <em>kanssa-kokemisen</em> ja <em>kanssa-ajattelun</em> kautta erityisesti uusmaterialistisista teorioista ammentaen. Tutkimuksessani tuon suomalaiseen taidekeskusteluun biotaiteen rinnalle uuden käsitteen, <em>monilajisen taiteen</em><em>. </em>Artikkelini purkaa ihmiskeskeistä taiteen ja tekijyyden hahmottamisen tapaa korostamalla taideprosessin jatkuvaa yhteismuotoutumista inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijuuksien välisissä kohtaamisissa, jotka tapahtuivat Lilli Haapalan, Oona Leinovirtasen ja Riina Hannulan Suut ja syljet -näyttelyssä. Näissä prosesseissa myös oma minuuteni katsoja-kokijana tulee uudeksi, kun etäisen katsojan roolin ottamisen sijaan asetun osaksi taiteen tapahtumaa. Vältettävän patogeenisen uhan sijaan mikrobit nähdään artikkelissa aktiivisina kanssa-toimijoina, jotka erilaisten ruumiillis-materiaalisten prosessien kautta kytkevät ihmisen osaksi laajempia ekologisia sommittumia.</p> Suvi Vepsä Copyright (c) 2022 Suvi Vepsä https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://tahiti.journal.fi/article/view/120184 to, 17 marras 2022 00:00:00 +0200 Kuvataiteen eläineettisiä kysymyksiä https://tahiti.journal.fi/article/view/122086 <p>Artikkelissa avaan taiteellisen tutkimuksen avulla eläimiä käsittelevien teosten tekemiseen sisältyviä ristiriitoja. Tarkastelen inhimillisen ja ei-inhimillisen rajapintoja kuvataiteessa ja pohdin taiteellisen työn etiikkaa. Tutkimusnäkökulmani korostaa muunlajisen yksilöyden ja oikeuksien huomioon ottamista nykytaiteessa ja sen materiaalisissa prosesseissa kriittisen eläintutkimuksen ja posthumanististen teorioiden avulla. Yleisesti posthumanistinen käänne pyrkii huomioimaan myös muunlajiset. Samalla sen sisältämiin suuntauksiin usein kuuluva subjektiudesta luopuminen tekee haastavaksi kriittiselle eläintutkimukselle keskeisten sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvien eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyn. Analysoimalla taiteellista <br />työtäni etsin eläinmyönteisempiä tapoja toimia kuvataiteilijana.</p> Outimaija Hakala Copyright (c) 2022 Outimaija Hakala https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://tahiti.journal.fi/article/view/122086 to, 17 marras 2022 00:00:00 +0200 Taide purkaa ihmistieteiden rakentamaa rajaa https://tahiti.journal.fi/article/view/119476 <p>Tapamme ymmärtää ihmistä ja yhteiskuntaa ovat pitkään perustuneet ihmisen ja eläimen väliseen dualismiin, huolimatta siitä, että luonnontieteellisen ymmärryksen kasvun myötä näkemys ihmisen kuulumisesta eläinkuntaan on hyväksytty. Yhteiskuntatieteillä ja erityisesti sosiologialla on ollut keskeinen rooli sen kertomuksen tuottamisessa, jossa ihmisen ja muiden eläinten välille yhä rakennetaan laadullinen ero. Voiko-tutkimushanke asetti tieteentekijöistä ja taiteilijoista koostuvan ryhmän tarkastelemaan eläinten kertomisen tapoja. Tässä artikkelissa analysoidaan, miten Outimaija Hakalan, Matilda Aaltosen ja Pipsa Longan tekemä taide haastaa perinteisiä, erityisesti sosiologian piirissä tuotettuja käsityksiä ihmisen ja muiden eläinten välisestä erosta ja erillisyydestä. Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten nämä tanssi-, teatteri- ja kuvataiteen muodot ovat astuneet ihmisen ja eläimen välille rakennetun dualistisen rajan yli ja pyrkineet lähestymään toislajisten eläinten kokemusmaailmoja ja näitä eläimiä merkityksellisinä toimijoina.</p> Salla Tuomivaara Copyright (c) 2022 Salla Tuomivaara https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://tahiti.journal.fi/article/view/119476 to, 17 marras 2022 00:00:00 +0200