Tahiti https://tahiti.journal.fi/ <p><em>Tahiti</em> on Taidehistorian seuran julkaisema tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ilmestyy 2–4 kertaa vuodessa. Lehteä julkaisee Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria. <em>Tahiti</em>&nbsp;toimii avoimena tieteellisenä taidehistorian alan julkaisufoorumina.</p> fi-FI <p>Tahitissa julkaistavien tekstien tulee olla ennalta julkaisemattomia, mutta kirjoittajilla on oikeus julkaista tekstinsä uudelleen. Kirjoittaja on vastuussa myös tekstinsä yhteydessä julkaistuista kuvista ja niiden tekijänoikeudellisesta käytöstä ellei toisin erikseen olla sovittu. Julkaistu teksti on&nbsp;julkisen lisenssin CC Nimeä–JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">CC BY-SA 4.0</a>) alainen. Kuvien poikkeavat tekijänoikeudelliset tiedot löytyvät lehden&nbsp;sisäisistä kuvateksteistä. Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on CC0 1.0 Yleismaailmallinen (<a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/deed.fi">CC0 1.0</a>). &nbsp;</p> roni.gren@utu.fi (Roni Grén) linda.leskinen@helsinki.fi (Linda Leskinen) ma, 19 marras 2018 16:07:06 +0200 OJS 3.1.1.2 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Taikausko ei katoa mutta sen tutkimus monipuolistuu https://tahiti.journal.fi/article/view/76555 <p>Pääkirjoitus</p> Lauri Ockenström ##submission.copyrightStatement## https://tahiti.journal.fi/article/view/76555 la, 17 marras 2018 15:19:31 +0200 Aseemista okkultismia: Austin Osman Sparen maagiset monogrammit https://tahiti.journal.fi/article/view/76557 <p><span lang="FI">Austin Osman Spare (1886</span>–<span lang="FI">1956) oli englantilainen okkultisti ja kuvataiteilija, joka kehitti uudenlaisen maagisen monogrammin luomisen tekniikan. Spare otti vaikutteita antiikista ja keskiajalta juontuvasta maagisten merkkien perinteestä, jonka keskeisiä tekstejä ovat olleet </span>H. Cornelius Agrippan (1486–1535/1536) ja Giordiano Brunon (1548–1600) <span lang="FI">systemaattiset esitykset maagisista merkeistä. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Lontoossa Spareen puolestaan vaikuttivat uudet okkultistiset liikkeet, kuten <em>Hermetic Order of the Golden Dawn</em>, <em>Ordo Templi Orientis</em> ja Aleister Crowleyn (1875–1947) perustama <em>Argentium Astrum</em>. Myöhemmin Sparen tekniikkaa on hyödynnetty erityisesti 1970-luvulla luodun kaaosmagian piirissä. Käsittelen artikkelissa maagisten merkkien perinnettä aseemisen kirjoituksen näkökulmasta</span>. <span lang="FI">Aseeminen kirjoitus ei välitä luonnollisille kielille tyypillisiä konventionaalisia merkityksiä, mutta se välittää visuaalisia merkityksiä. Se näyttää kirjoitukselta, mutta sitä ei voi lukea luonnollisten kielten tavoin. Käsitteen ovat ottaneet käyttöön visuaaliset runoilijat Tim Gaze ja Jim Leftwich 1990-luvun puolivälissä kirjallisuuden kentällä. </span>Spare painottaa teoksessaan <em>The Book of Pleasure (Self-Love): The Psychology of Ecstasy </em>(1913), että maagista monogrammia luodessa pyritään siihen, ettei se sisällä visuaalista yhteyttä tekijän lauseeksi muotoilemaan tahtoon. Tämä tarkoittaa sitä, että Sparen järjestelmässä maagisen merkin luomisen prosessissa tavoitteena on muokata luettava teksti aseemiseksi. Sijoitan artikkelissa Sparen monogrammit osaksi maagisten merkkien historiaa ja kartoitan tästä näkökulmasta, millaisin tavoin ja millaisista syistä maagisten merkkien lukemista on vaikeutettu ja niistä on tehty aseemisia.</p> Riikka Ala-Hakula ##submission.copyrightStatement## https://tahiti.journal.fi/article/view/76557 la, 17 marras 2018 15:20:16 +0200 Härmistetty kuolema: pelonhallintaa zombi-kuvakirjoissa https://tahiti.journal.fi/article/view/76558 <p>Artikkeli tarkastelee zombikuvakirjojen tapoja käsitellä zombeissa ruumiillistuvaa rumaa ja väkivaltaista kuolemaa. Se keskittyy erityisesti tapoihin, joilla zombeihin liittyviä pelkoja pyritään kuvakirjoissa hallitsemaan. Kaunistavan, tieteellisiä selityksiä painottavan estetisoinnin lisäksi se tarttuu esteettisen härmistämisen käsitteeseen, eräänlaiseen naurettavaksi tekevään rumentamiseen, jonka se liittää taikauskoon ja kuvamagiaan. Vaikka esteettistä härmistämistä voidaan pitää animistisuudessaan jossain määrin primitiivisenä ja lapsellisena esitystapana, artikkeli esittää, että se on lopulta melko yleinen populaarikulttuurinen pelonhallinnan tapa. Alentaessaan ja karnevalisoidessaan yliluonnollisia hahmoja koskevat pelot, esteettinen härmistäminen palvelee sekulaaria tieteellistä maailmankuvaa ja sen rationaalistamispyrkimyksiä. Lapsiystävällisyyttä korostavassa ilmapiirissä väkivaltaa ja lihallisuutta kaihtamattoman härmistämisen saatetaan tosin katsoa sopivan paremmin aikuisille suunnattuihin esitystapoihin kuin lastenkirjallisuuteen.</p> Susanne Ylönen ##submission.copyrightStatement## https://tahiti.journal.fi/article/view/76558 la, 17 marras 2018 15:20:59 +0200 Itsemurhatartunnan taikauskosta: The Moth Diaries (2011) ja 13 Reasons Why (2017) https://tahiti.journal.fi/article/view/76559 <p>Artikkeli käsittelee kahden itsemurhaa kuvaavan populaarikulttuurin tapausesimerkin, The Moth Diaries -elokuvan ja 13 Reasons Why -sarjan, ja tabun käsitteen välityksellä itsemurhaan liitettyä tartunnan pelkoa ja tämän pelon ilmenemistä viihteen ja median representaatioita säätelevässä Werther-efektissä. Keväällä 2017 julkaistun kohutun 13 Reasons Why -Netflix-sarjan ensimmäisen kauden vastaanotto ilmentää sosiologien, psykologien ja kansanterveystieteilijöiden tunnetuksi tekemää Werther-efektiä, median välittämäksi pelättyä itsemurhatartuntaa. Kanadalainen kauhudraama The Moth Diaries (2011) taas käsittelee sisällössään vanhemmalta lapselle periytyvää itsemurhatartuntaa vampyyrin hahmon välityksellä, ja siten kytkee itsemurhatartunnan uskomuksiin, joilla tarttuvaksi määriteltyä kuolemaa on eurooppalaisessa kansanperinteessä kesytetty. Tabun käsite mahdollistaa itsemurhatartuntaa koskevan keskustelun kytkemisen irrationaalista rationaalisesta ja taikauskoa tieteestä erottaviin läntisiin rajanvetoihin.</p> Heidi S. Kosonen ##submission.copyrightStatement## https://tahiti.journal.fi/article/view/76559 la, 17 marras 2018 15:21:42 +0200 Esoteerisuuden tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja haasteita https://tahiti.journal.fi/article/view/76560 <p>Katsaus Uuden etsijät -tutkimushankkeeseen ja sen avaussymposiumiin&nbsp;Turussa 29.5.2018</p> Nina Kokkinen ##submission.copyrightStatement## https://tahiti.journal.fi/article/view/76560 la, 17 marras 2018 15:22:15 +0200 Taikoja ja tenhoa Oxfordissa: raportti Living in a Magical World: Inner Lives -konferenssista ja Spellbound-näyttelystä https://tahiti.journal.fi/article/view/76561 <p>Oxfordissa pidettiin 17.–19. syyskuuta kuluvan vuoden merkittävin magian, esoteeristen alojen ja taikauskon tutkimuksen kansainvälinen konferenssi Living in a Magical World: Inner Lives, 1300–1900. Samaan aikaan Oxfordin Ashmolean Museumissa pyörii yhteistyössä konferenssijärjestäjien kanssa kuratoitu näyttely Spellbound. Magic, Ritual, Witchcraft (31.8.2018 – 6.1.2019), jossa on esillä laaja valikoima magian ja taikauskon historiaa keskiajalta 1900-luvulle. Lyhyt reportaasi arvioi sekä konferenssin että näyttelyn antia.</p> Lauri Ockenström ##submission.copyrightStatement## https://tahiti.journal.fi/article/view/76561 la, 17 marras 2018 15:22:50 +0200 Drömmen som gick i kras. Alvar Aaltos centrumplan för Helsingfors 1959–1972: bakgrund, utformning och bemötande i en samtida kontext https://tahiti.journal.fi/article/view/76562 <p>Lectio</p> Eva Johansson ##submission.copyrightStatement## https://tahiti.journal.fi/article/view/76562 la, 17 marras 2018 15:23:46 +0200 Kirjasidoksia uuden ajan alussa: sitojat, vaikutteet ja koristeaiheet https://tahiti.journal.fi/article/view/76563 <p>Lektio</p> Liia Rebane ##submission.copyrightStatement## https://tahiti.journal.fi/article/view/76563 la, 17 marras 2018 15:24:17 +0200