Kirjoittajan ohjeet



Tarjoa artikkelia

Tahiti julkaisee vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita sekä muita kirjoituksia, kuten katsausartikkeleita, hankekuvauksia, puheenvuoroja, haastatteluja, kirja-arvioita ja lektioita. Muita kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoitettuja artikkeleita julkaistaan vain erikoisnumeroissa tai erikseen sovittaessa.

Vertaisarvioidun tieteellisen artikkelin laajuus on enintään 40 000 merkkiä välilyönteineen ilman loppuviitteitä ja kirjallisuusluetteloa. Muiden kirjoitusten laajuus on pääsääntöisesti enintään 20 000 merkkiä (noin 210 liuskaa). Jos artikkelisi on perustellusta syystä pidempi, sovi siitä etukäteen päätoimittajien kanssa.

Lehti julkaisee vain aiemmin julkaisemattomia tekstejä. Artikkelin rinnakkaistallennus sallitaan julkaisupäivämäärän jälkeen. 

Lähetä julkaistavaksi tarjoamasi artikkelikäsikirjoitus doc- tai docx-tiedostona lehden päätoimittajille (Nina.Kokkinen[a]stiftelsenabo.fi ja rilini[a]utu.fi). Päätoimittajiin voi olla yhteydessä myös teemanumeroiden ideoista sekä artikkeleista, jotka ovat vasta suunnitteilla.

Tahitissa julkaiseminen on maksutonta. Teksteistä ei pääsääntöisesti makseta kirjoituspalkkioita. Kirjoittaja vastaa artikkelinsa kuvaoikeuksista, ellei asiasta sovita toisin. Jos artikkeli on kirjoitettu muulla kuin äidinkielellä, kirjoittajan tulee teettää artikkelille kielentarkastus ja vastata sen kuluista. 

Arkistoimme ehdotetut artikkelit, arvioitsijoiden tiedot, lausunnot ja julkaisemisesta tehdyt päätökset tieteellistä kustantamista sitovan dokumentointivelvollisuuden mukaisesti.


Käsikirjoituksen mukana tulee toimittaa:

– kirjoittajan tiedot: nimi, oppiarvo, ammatti, puhelinnumero ja sähköpostiosoite

– noin 2–3 rivin pituinen kirjoittajaesittely, joka julkaistaan artikkelin yhteydessä

– artikkelin asiasanat

– tiivistelmä sisällöstä artikkelin kirjoituskielellä. Tieteellisen artikkelin tiivistelmän pituus on n. 1000–2000 merkkiä. Muissa kirjoituksissa riittää 1–2 virkkeen ytimekäs kuvaus (esim. ”Arvostelu Jorma Mikolan väitöskirjasta Alttarilta alttarille: alttaritaulumaalaus Suomessa autonomia-ajan loppupuolella” tai ”Katsausartikkeli ICOMin maailmankonferenssista”). Halutessaan voi lähettää lisäksi tiivistelmän jollakin kielellä. Tiivistelmä on tärkeä, koska myös kirjasto- ja muut tietokannat saattavat julkaista sen sivuillaan.

Vertaisarviointi

Lehden toimitus arvioi artikkelit ennen vertaisarviointia. Artikkeliin saatetaan esittää jo tässä vaiheessa muutoksia. Tahiti ei sitoudu ennalta julkaisemaan tarjottua aineistoa.

Vertaisarvioinnissa noudatetaan double blind -menettelyä, jossa kirjoittaja ja arvioija säilyvät toisilleen tuntemattomina. Artikkelin lukee vähintään kaksi toimituskunnan ulkopuolista vertaisarvioijaa. Vertaisarvointiin kuluu aikaa yleensä 1–2 kuukautta. Vertaisarvioinnin jälkeisten korjausten ja julkaisun aikataulu määräytyy jokaisessa numerossa erikseen.

Tahiti on sitoutunut noudattamaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.

Vertaisarviot pyydetään kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi. Arvioinnin tarkoitus on tieteellisen artikkelin laadun varmistamisen lisäksi auttaa kirjoittajaa parantamaan tekstiään. Vertaisarvioitsijan toivotaan kiinnittävän huomiota seuraaviin kysymyksiin, joilla pyritään varmistamaan tekstin tieteellinen laatu: 

– Onko artikkelin kysymyksenasettelu ja tavoitteet määritelty selkeästi?

– Onko johtopäätökset esitetty selkeästi ja vastaavatko ne esitettyihin kysymyksiin?

– Tuoko kirjoittaja perustellusti esiin uutta ja merkityksellistä tietoa artikkelissa käsitellystä aiheesta tai tarkastelukohteesta?

– Ovatko käytetyt lähteet ja tutkimuskirjallisuus artikkelin tutkimuskysymyksiin ja tarkastelukohteeseen nähden riittäviä ja oleellisia?

– Onko argumentointi loogista ja riittävää?

– Onko teksti tyylillisesti sujuvaa ja kieliopillisesti korrektia?

Vertaisarvioijaa pyydetään lisäksi perustellusti määrittelemään, onko teksti:

1) hyväksyttävissä sellaisenaan

2) hyväksyttävissä osoitetuin muutoksin

3) hyväksyttävissä osoitetuin muutoksin, jotka ovat niin mittavia, että ne tulee vielä tarkistuttaa vertaisarvioitsijalla

4) tuleeko teksti kokonaisuudessaan hylätä

Käsikirjoituksen muotoilu

Käsikirjoitus tulee lähettää kieleltään ja tyyliltään viimeisteltynä. Tekstin tulee olla selkeää. Liian pitkiä ja polveilevia virkkeitä sekä turhia lainasanoja kannattaa välttää. 

– Fonttikoko 12 (Times New Roman), riviväli 1,5.

– Otsikko voi olla korkeintaan kaksiosainen.

– Väliotsikot ovat yksiosaisia. Ne erotetaan leipätekstistä riviväleillä ja isommalla fonttikoolla. Älä käytä kapiteeleja.

– Kappaleet erotetaan toisistaan rivivälillä ja kirjoitetaan ilman sisennyksiä.

– Tekstissä ei käytetä lihavointeja tai alleviivauksia. Korostukset merkitään kursiivilla.

– Enintään kahden virkkeen pituiset lainaukset merkitään lainausmerkein. Pidemmät lainaukset merkitään pienemmällä fonttikoolla ja erotetaan rivivälillä omaksi kappaleeksi.

– Nimen alkukirjaimien väliin välilyönti: J. O. Mallander.

– Sitaatissa välistä puuttuva teksti merkitään: [- -].

Kuvat

Käsikirjoituksen mukana tulee toimittaa kuvat ja kuvatekstit. Ethän liitä kuvia osaksi tekstitiedostoa. Kuvien paikat merkitään käsikirjoitukseen omalle rivilleen hakasuluissa [Kuva 8].

Toimituksen tai refereiden arvioitavaksi tarkoitetussa käsikirjoituksessa kuvat voivat olla resoluutioltaan pienempiä. Taittovaiheessa kuvat toimitetaan painokelpoisessa koossa (mitat väh. 1000 x 1000 px, tarkkuus väh. 300 dpi). Tarvittaessa myös pienempikokoisia kuvia voidaan ottaa vastaan. Kuvatiedoston nimeksi merkitään kirjoittajan sukunimi ja kuvan numero (esim. Kuva4_Laaksonen).

Kirjoittaja vastaa itse kuvien julkaisuoikeuksien hankkimisesta ja kaikista kuviin liittyvistä kuluista, ellei toisin ole sovittu. Lehdelle on toimitettava selvitys kuvien julkaisuoikeuksista.

Kuvatekstit

Kuvatekstit lähetetään erillisenä doc- tai docx-tiedostona. Kuvatekstin tulee sisältää asianmukaiset tekijänoikeudelliset tiedot ja vaaditut lisenssitiedot. Niissä voi olla myös kuvan merkitystä tekstille kuvaileva virke.

– Alkuperäiskuva:

Kuva 1. Giambattista Tiepolo, Sabiinitarten ryöstö, 1718–1719. Öljyväri kankaalle, 43,5 x 74 cm. Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki. Kuva: Valtion taidemuseon konservointilaitos / Maija Santala.

– Kirjasta skannattu kuva:

Kuva 2. Ester Helenius, Klaus Holman muotokuva, 1939. Öljyväri ja hiili kankaalle, 53,5 x 42,5 cm. Lahden historiallinen museo, Klaus Holman muistokokoelma. Lähde: Tutta Palin. Ester Helenius: värihurmion palvoja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016, 71.

– Sähköisesti ladattu kuva:

Kuva 3. Rose Adélaïde Ducreux, Self-Portrait with a Harp, 1791. Öljyväri kankaalle, 193 x 128,9 cm. The Metropolitan Museum of Art, New York. https://www.metmuseum.org/art/collection/search/436222 (haettu 22.5.2021).

Loppuviitteet ja lähdeluettelo

Lähteet merkitään loppuviitteisiin. Artikkelin loppuun lisätään erillinen lähdeluettelo. Muissa kuin vertaisarvioiduissa artikkeleissa kirjallisuuden voi merkitä loppuviitteisiin, jos lähdeluettelo ei ole laaja.

Muotoilussa noudatetaan Chicago Manual of Stylen ohjeistusta, mutta artikkelin kirjoituskielen mukaisin muodoin. Kirjojen tekijätiedot pyydetään kuitenkin merkitsemään lähteenä käytetyn kirjan julkaisukielellä (esim. ”ed.” tai ”trans.”). 

Eri teokset samassa viitteessä erotetaan puolipisteellä. Viitatessa samaan lähteeseen, kuin edellisessä loppuviitteessä merkitään Ibid. Sähköiset viitteet merkitään DOI-tunnisteina, jos se on mahdollista.

Kirja (jolla yksi kirjoittaja):

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Leena Valkeapää, Vapaa kuin lintu: Emil Nervanderin elämä (Helsinki: Taidehistorian Seura, 2015), 46.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Valkeapää, Vapaa kuin lintu, 68.

Lähdeluettelossa: Valkeapää, Leena. Vapaa kuin lintu: Emil Nervanderin elämä. Helsinki: Taidehistorian Seura, 2015.

Kirja (jolla useampi kirjoittaja):

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Yve-Alain Bois & Rosalind E. Krauss, Formless: a User's Guide (New York: Zone Books, 1997), 23.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Bois & Krauss, Formless, 28.

Kirjallisuusluettelossa: Bois, Yve-Alain & Rosalind E. Krauss. Formless: a User's Guide. New York: Zone Books, 1997.

Kirjan osa:

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Markus Hiekkanen, ”Taideteosten ja rakennusten ajoitus,” teoksessa Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa, toim. Arja Elovirta & Ville Lukkarinen (Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1998), 231.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Hiekkanen, ”Taideteosten ja rakennusten ajoitus,” 229.

Kirjallisuusluettelossa: Hiekkanen, Markus. ”Taideteosten ja rakennusten ajoitus.” Teoksessa Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa, toimittaneet Arja Elovirta & Ville Lukkarinen, 228–238. Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1998.

Sähköisesti julkaistu kirja:

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Yrjö Hirn, Origins of Art: a Psychological and Sociological Inquiry (London: MacMillan & Co., 1900), 63, https://archive.org/details/originsofartpsyc00hirniala.

tai sivunumerojen puuttuessa: Yrjö Hirn, Origins of Art: a Psychological and Sociological Inquiry (London: MacMillan & Co., 1900), luku 10,  https://archive.org/details/originsofartpsyc00hirniala.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Hirn, Origins of Art, 68.

Kirjallisuusluettelossa: Hirn, Yrjö. Origins of Art: a Psychological and Sociological Inquiry. London: MacMillan & Co., 1900. https://archive.org/details/originsofartpsyc00hirniala.

Artikkeli:

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Eero Tarasti, “‘Mystiset barrikadit’ eli Pariisin presiöösit salongit 1600-luvulla,” Synteesi 34, nro. 1 (2015): 3–10.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Tarasti, “Mystiset barrikadit”, 5.

Kirjallisuusluettelossa: Tarasti, Eero. “‘Mystiset barrikadit’ eli Pariisin presiöösit salongit 1600-luvulla.” Synteesi 34, nro. 1 (2015): 3–10.

Sähköisessä muodossa julkaistu artikkeli:

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Johanna Sumiala & Lotta Lounasmeri, “Melkein kuolematon johtaja: presidentti Kekkosen hautajaiset rituaalisena mediatapahtumana,” Lähikuva 29, nro. 2 (2016): 8–9, http://ojs.tsv.fi/index.php/lahikuva/article/view/58875/20378.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Sumiala & Lounasmeri, “Melkein kuolematon johtaja,” 11.

Kirjallisuusluettelossa: Sumiala, Johanna & Lotta Lounasmeri. “Melkein kuolematon johtaja: presidentti Kekkosen hautajaiset rituaalisena mediatapahtumana”. Lähikuva 29, nro. 2 (2016): 6–21. http://ojs.tsv.fi/index.php/lahikuva/article/view/58875/20378

Verkkosivu tai blogi:

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: “Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria ry: Säännöt,” luettu 12.12.2016, “http://www.taidehistorianseura.fi/index.htm.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: “Taidehistorian Seura.”

Kirjallisuusluettelossa: Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria ry. “Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria ry: Säännöt.” Luettu 12.12.2016. http://www.taidehistorianseura.fi/index.htm.

Sähköposti:

David Hockney, sähköposti kirjoittajalle, 13.5.1998.

–  Arkistolähde:

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Gallen-Kallela, Akseli. Akseli Gallen-Kallela Pekka Haloselle, 3.11.1894, Ruovesi. Kirje. Kansallisgallerian arkisto, Taiteilijakirjekokoelma.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Akseli Gallen-Kallela Pekka Haloselle, 3.11.1894, Ruovesi.

Lähdeluettelossa: Gallen-Kallela, Akseli. Akseli Gallen-Kallela Pekka Haloselle, 3.11.1894, Ruovesi. Kirje. Kansallisgallerian arkisto. Taiteilijakirjekokoelma.

Lisäohjeita muihin tapauksiin voi katsoa Chicago Manual of Stylen ohjeista.