Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Tarjoa artikkelia

Tahiti julkaisee vertaisarvioituja artikkeleita sekä muita tieteellisiä kirjoituksia, kuten katsausartikkeleita, puheenvuoroja, kirja-arvioita ja lektioita (tarkemmat kuvaukset alla). Muita kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoitettuja artikkeleita julkaistaan vain erikoisnumeroissa tai erikseen sovittaessa. Lektiot julkaistaan aina alkuperäisellä kielellä.

Tahitissa julkaistaan seuraavia tieteellisiä kirjoituksia:

• Vertaisarvioituja artikkeleita (A1), joiden laajuus on enintään 40 000 merkkiä välilyönteineen ilman viitteitä ja kirjallisuusluetteloa. Artikkelissa avataan uusia tutkimustuloksia sellaisessa muodossa, että ne ovat julkisesti saatavilla, toistettavissa ja hyödynnettävissä. Tekstissä on oltava selkeä rakenne ja siinä on vastattava alussa esitettyyn tutkimuskysymykseen tai -ongelmaan. Artikkelin on läpäistävä kahden asiantuntijan tekemä vertaisarvioiti.
  
  
• Katsausartikkeleita (B1): lyhyemmät tieteelliset artikkelit, tutkimushankkeiden esittelyt sekä seminaari-, konferenssi- ja näyttelyraportit. Katsausartikkelin aihe on rajattava tarkasti ja valittua näkökulmaa sekä käsitteitä on avattava. Tarkasteltava aihe kontekstualisoidaan ja kirjoituksessa käydään keskustelua aiemman tutkimuksen kanssa samalla omaa ajattelua ja analyysejä esiin nostaen. Katsausartikkeleissa käytetään viitteitä. Pituus välilyönteineen ja viitteineen on enintään 20 000 merkkiä.
  
  
• Puheenvuoroja (B1): näkemyksellisemmät ja omakohtaisemmat kirjoitukset, virkaanastujaispuheet ja keynote-luennot. Kirjoitukset voivat tarvittaessa olla kevyemmin viitoitettuja. Pituus pääsääntöisesti enintään 20 000 merkkiä.
  
  
• Lektioita (B1) taidehistorian tutkimukseen liittyvien väitösten osalta. Lektioissa käytetään tarvittaessa viitteitä ja ne julkaistaan aina alkuperäisellä kielellä.
  
  
• Kirja-arviot (B1) yhdestä tai useammasta samankaltaista tematiikkaa käsittelevästä teoksesta. Pituus enintään 10.000 merkkiä välilyönteineen. Kirja-arviossa käytetään viitteitä.

Lehti julkaisee vain aiemmin julkaisemattomia tekstejä. Tahiti ei sitoudu ennalta julkaisemaan tarjottua aineistoa. Artikkelin rinnakkaistallennus sallitaan julkaisupäivämäärän jälkeen. 

Lähetä julkaistavaksi tarjoamasi artikkelikäsikirjoitus doc- tai docx-tiedostona. Päätoimittajiin voi olla yhteydessä myös teemanumeroiden ideoista sekä artikkeleista, jotka ovat vasta suunnitteilla.

Tahitissa julkaiseminen on maksutonta. Teksteistä ei pääsääntöisesti makseta kirjoituspalkkioita. Kirjoittaja vastaa artikkelinsa kuvaoikeuksista, ellei asiasta sovita toisin. Jos artikkeli on kirjoitettu muulla kuin äidinkielellä, kirjoittajan tulee teettää artikkelille kielentarkastus ja vastata sen kuluista. 

Arkistoimme ehdotetut artikkelit, arvioitsijoiden tiedot, lausunnot ja julkaisemisesta tehdyt päätökset tieteellistä kustantamista sitovan dokumentointivelvollisuuden mukaisesti.

Käsikirjoituksen mukana tulee toimittaa:

• kirjoittajan tiedot: nimi, oppiarvo, ammatti, puhelinnumero ja sähköpostiosoite
  
  
• noin 2–3 rivin pituinen kirjoittajaesittely, joka julkaistaan artikkelin yhteydessä
  
  
• artikkelin asiasanat
  
  
• tiivistelmä sisällöstä artikkelin kirjoituskielellä. Artikkelin tiivistelmän pituus on n. 1000 merkkiä (maksimissaan 1500 merkkiä välilyönteineen). Muissa kirjoituksissa riittää 1–5 virkkeen ytimekäs kuvaus (esim. ”Kirja-arvio teoksesta Jorma Mikola, Alttarilta alttarille: alttaritaulumaalaus Suomessa autonomia-ajan loppupuolella” tai ”Katsausartikkeli ICOMin maailmankonferenssista”). Tiivistelmän voi halutessaan lähettää myös ruotsiksi ja/tai englanniksi. Tiivistelmä on tärkeä, koska kirjasto- ja muut tietokannat saattavat julkaista sen sivuillaan.
  
  

Vertaisarviointi

Lehden toimitus arvioi artikkelit ennen vertaisarviointia. Artikkeliin saatetaan esittää jo tässä vaiheessa muutoksia. 

Vertaisarvioinnissa noudatetaan double blind -menettelyä, jossa kirjoittaja ja arvioija säilyvät toisilleen tuntemattomina. Artikkelin lukee vähintään kaksi toimituskunnan ulkopuolista vertaisarvioijaa. Vertaisarvointiin kuluu aikaa yleensä 1–2 kuukautta. Vertaisarvioinnin jälkeisten korjausten ja julkaisun aikataulu määräytyy jokaisessa numerossa erikseen.

Tahiti on sitoutunut noudattamaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.

Vertaisarviot pyydetään kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi. Arvioinnin tarkoitus on tieteellisen artikkelin laadun varmistamisen lisäksi auttaa kirjoittajaa parantamaan tekstiään. Vertaisarvioitsijan toivotaan kiinnittävän huomiota seuraaviin kysymyksiin, joilla pyritään varmistamaan tekstin tieteellinen laatu: 

• Onko artikkelin kysymyksenasettelu ja tavoitteet määritelty selkeästi?
  
  
• Onko johtopäätökset esitetty selkeästi ja vastaavatko ne esitettyihin kysymyksiin?
  
  
• Tuoko kirjoittaja perustellusti esiin uutta ja merkityksellistä tietoa artikkelissa käsitellystä aiheesta tai tarkastelukohteesta?
  
  
• Ovatko käytetyt lähteet ja tutkimuskirjallisuus artikkelin tutkimuskysymyksiin ja tarkastelukohteeseen nähden riittäviä ja oleellisia?
  
  
• Onko argumentointi loogista ja riittävää?
  
  
• Onko teksti tyylillisesti sujuvaa ja kieliopillisesti korrektia?

Vertaisarvioijaa pyydetään lisäksi perustellusti määrittelemään, onko teksti:

• hyväksyttävissä sellaisenaan
  
  
• hyväksyttävissä osoitetuin muutoksin
  
  
• hyväksyttävissä osoitetuin muutoksin, jotka ovat niin mittavia, että ne tulee vielä tarkistuttaa vertaisarvioitsijalla
  
  
• tuleeko teksti kokonaisuudessaan hylätä
  
  

Käsikirjoituksen muotoilu

Käsikirjoitus tulee lähettää kieleltään ja tyyliltään viimeisteltynä. Tekstin tulee olla selkeää. Liian pitkiä ja polveilevia virkkeitä sekä turhia lainasanoja kannattaa välttää. 

• Fonttikoko 12 (Times New Roman), riviväli 1,5.
  
  
• Otsikko voi olla korkeintaan kaksiosainen.
  
  
• Väliotsikot ovat yksiosaisia. Ne erotetaan leipätekstistä riviväleillä ja isommalla fonttikoolla. Älä käytä kapiteeleja.
  
  
• Kappaleet erotetaan toisistaan rivivälillä ja kirjoitetaan ilman sisennyksiä.
  
  
• Tekstissä ei käytetä lihavointeja tai alleviivauksia. Korostukset merkitään kursiivilla.
  
  
• Enintään kahden virkkeen pituiset lainaukset merkitään lainausmerkein. Pidemmät lainaukset merkitään pienemmällä fonttikoolla ja erotetaan rivivälillä omaksi kappaleeksi.
  
  
• Nimen alkukirjaimien väliin välilyönti: J. O. Mallander.
  
  
• Sitaatissa välistä puuttuva teksti merkitään: [- -].
  
  
• Käsikirjoituksen alkuun lisätään abstrakti tai kuvaus sekä asiasanat. Tekstin loppuun lisätään lyhyt kirjoittajaesittely.
  
  

Kuvat

Käsikirjoituksen mukana tulee toimittaa kuvat ja kuvatekstit. Kuvamäärän on syytä olla kohtuullinen: vertaisarvoiduissa artikkeleissa maksimissaan noin 10 kuvaa, katsausartikkeleissa noin 5 kuvaa. Ethän liitä kuvia osaksi tekstitiedostoa. Kuvien paikat merkitään käsikirjoitukseen omalle rivilleen hakasuluissa [Kuva 8].

Toimituksen tai refereiden arvioitavaksi tarkoitetussa käsikirjoituksessa kuvat voivat olla resoluutioltaan pienempiä. Taittovaiheessa kuvat toimitetaan painokelpoisessa koossa (mitat väh. 1000 x 1000 px, tarkkuus väh. 300 dpi). Tarvittaessa myös pienempikokoisia kuvia voidaan ottaa vastaan. Kuvatiedoston nimeksi merkitään kirjoittajan sukunimi ja kuvan numero (esim. Kuva4_Laaksonen).

Kirjoittaja vastaa itse kuvien julkaisuoikeuksien hankkimisesta ja kaikista kuviin liittyvistä kuluista, ellei toisin ole sovittu. Lehdelle on toimitettava selvitys kuvien julkaisuoikeuksista.

Kuvatekstit

Kuvatekstit lähetetään erillisenä doc- tai docx-tiedostona. Kuvatekstin tulee sisältää asianmukaiset tekijänoikeudelliset tiedot, mistä kuva on ladattu (lähde) sekä lisenssitiedot (kaikki oikeudet pidätetään tai CC-lisenssi). Niissä voi olla myös kuvan merkitystä tekstille kuvaileva virke.

Kuva 1. Giambattista Tiepolo, Sabiinitarten ryöstö, 1718–1719. Öljyväri kankaalle, 43,5 x 74 cm. Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki. Kuva: Valtion taidemuseon konservointilaitos / Maija Santala, kaikki oikeudet pidätetään.

Kuva 2. Rose Adélaïde Ducreux, Self-Portrait with a Harp, 1791. Öljyväri kankaalle, 193 x 128,9 cm. The Metropolitan Museum of Art, New York. Kuva: metmuseum.org, lisenssi CC0. https://www.metmuseum.org/art/collection/search/436222

Kuva 3. Valokuva Suomen ensimmäisestä moottoritiestä, Tarvontiestä. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma / H. T. Lehmusto 1963.  Lähde: finna.fi, lisenssi CC BY 4.0. https://finna.fi/Record/museovirasto.4DABA4B29F9A7145005BAB51AA012EED

Alaviitteet ja lähdeluettelo

Lähteet merkitään alaviitteisiin. Artikkelin loppuun lisätään erillinen lähdeluettelo. Muissa kuin vertaisarvioiduissa artikkeleissa kirjallisuuden voi merkitä alaviitteisiin, jos lähdeluettelo ei ole laaja.

Muotoilussa noudatetaan Chicago Manual of Stylen ohjeistusta, mutta artikkelin kirjoituskielen mukaisin muodoin. Kirjojen tekijätiedot pyydetään kuitenkin merkitsemään lähteenä käytetyn kirjan julkaisukielellä (esim. ”ed.” tai ”trans.”). 

Eri teokset samassa viitteessä erotetaan puolipisteellä. Viitatessa samaan lähteeseen, kuin edellisessä loppuviitteessä merkitään Ibid. Sähköiset viitteet merkitään DOI-tunnisteina, jos se on mahdollista.

– Kirja (jolla yksi kirjoittaja):

Alaviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Leena Valkeapää, Vapaa kuin lintu: Emil Nervanderin elämä (Helsinki: Taidehistorian Seura, 2015), 46.

Alaviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Valkeapää, Vapaa kuin lintu, 68.

Lähdeluettelossa: Valkeapää, Leena. Vapaa kuin lintu: Emil Nervanderin elämä. Helsinki: Taidehistorian Seura, 2015.

– Kirja (jolla useampi kirjoittaja):

Alaviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Yve-Alain Bois & Rosalind E. Krauss, Formless: a User's Guide (New York: Zone Books, 1997), 23.

Alaviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Bois & Krauss, Formless, 28.

Kirjallisuusluettelossa: Bois, Yve-Alain & Rosalind E. Krauss. Formless: a User's Guide. New York: Zone Books, 1997.

– Kirjan osa:

Alaviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Markus Hiekkanen, ”Taideteosten ja rakennusten ajoitus,” teoksessa Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa, toim. Arja Elovirta & Ville Lukkarinen (Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1998), 231.

Alaviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Hiekkanen, ”Taideteosten ja rakennusten ajoitus,” 229.

Kirjallisuusluettelossa: Hiekkanen, Markus. ”Taideteosten ja rakennusten ajoitus.” Teoksessa Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa, toimittaneet Arja Elovirta & Ville Lukkarinen, 228–238. Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1998.

– Sähköisesti julkaistu kirja:

Alaviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Yrjö Hirn, Origins of Art: a Psychological and Sociological Inquiry (London: MacMillan & Co., 1900), 63, https://archive.org/details/originsofartpsyc00hirniala

tai sivunumerojen puuttuessa: Yrjö Hirn, Origins of Art: a Psychological and Sociological Inquiry (London: MacMillan & Co., 1900), luku 10,  https://archive.org/details/originsofartpsyc00hirniala

Alaviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Hirn, Origins of Art, 68.

Kirjallisuusluettelossa: Hirn, Yrjö. Origins of Art: a Psychological and Sociological Inquiry. London: MacMillan & Co., 1900. https://archive.org/details/originsofartpsyc00hirniala

– Artikkeli:

Alaviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Eero Tarasti, “‘Mystiset barrikadit’ eli Pariisin presiöösit salongit 1600-luvulla,” Synteesi 34, nro. 1 (2015): 3–10.

Alaviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Tarasti, “Mystiset barrikadit,” 5.

Kirjallisuusluettelossa: Tarasti, Eero. “‘Mystiset barrikadit’ eli Pariisin presiöösit salongit 1600-luvulla.” Synteesi 34, nro. 1 (2015): 3–10.

– Sähköisessä muodossa julkaistu artikkeli:

Alaviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Johanna Sumiala & Lotta Lounasmeri, “Melkein kuolematon johtaja: presidentti Kekkosen hautajaiset rituaalisena mediatapahtumana,” Lähikuva 29, nro. 2 (2016): 8–9, http://ojs.tsv.fi/index.php/lahikuva/article/view/58875/20378

Alaviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Sumiala & Lounasmeri, “Melkein kuolematon johtaja,” 11.

Kirjallisuusluettelossa: Sumiala, Johanna & Lotta Lounasmeri. “Melkein kuolematon johtaja: presidentti Kekkosen hautajaiset rituaalisena mediatapahtumana”. Lähikuva 29, nro. 2 (2016): 6–21. http://ojs.tsv.fi/index.php/lahikuva/article/view/58875/20378

– Verkkosivu tai blogi:

Alaviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: “Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria ry: Säännöt,” luettu 12.12.2016, “http://www.taidehistorianseura.fi/index.htm

Alaviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: “Taidehistorian Seura.”

Kirjallisuusluettelossa: Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria ry. “Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria ry: Säännöt.” Luettu 12.12.2016. http://www.taidehistorianseura.fi/index.htm

– Sähköposti:

David Hockney, sähköposti kirjoittajalle, 13.5.1998.

–  Arkistolähde:

Alaviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Gallen-Kallela, Akseli. Akseli Gallen-Kallela Pekka Haloselle, 3.11.1894, Ruovesi. Kirje. Kansallisgallerian arkisto, Taiteilijakirjekokoelma.

Alaviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Akseli Gallen-Kallela Pekka Haloselle, 3.11.1894, Ruovesi.

Lähdeluettelossa: Gallen-Kallela, Akseli. Akseli Gallen-Kallela Pekka Haloselle, 3.11.1894, Ruovesi. Kirje. Kansallisgallerian arkisto. Taiteilijakirjekokoelma.

Lisäohjeita muihin tapauksiin voi katsoa Chicago Manual of Stylen ohjeista.