Suomalaisen oopperan talohankkeen varhaisvaiheita
DOI:
https://doi.org/10.23995/tht.115727Abstrakti
Artikkelini aiheena on suomalaisen oopperan uudisrakennushankkeen varhaisvaiheet 1910-luvulla. Keskityn kolmeen vuonna 1916 tehtyyn toteutumattomaan suunnitelmaan, joista kahden piirustukset ovat päätyneet Arkkitehtuurimuseon ja yhden Helsingin kaupunginarkiston kokoelmiin. Arkkitehtitoimisto Palmqvist & Sjöströmin tekemät kaksi suunnitelmaa laadittiin alun perin liitteiksi Helsingin kaupunginvaltuustolle lähettyihin oopperan tontin valintaa koskeviin asiakirjoihin. Kolmas suunnitelma on Hilding Ekelundin diplomityö ”Oopperatalo Munkkiniemeen”. Kaikki kolme ovat arkkitehtuurihistoriallisesti kiinnostavia, sillä ne liittyivät samaan aikaan vireillä olleisiin Helsingin kaupungin kehittämissuunnitelmiin. Palmqvist & Sjöströmin varhaisin suunnitelma Kaisaniemeen liittyi Eliel Saarisen Murtokatu-suunnitelmaan (1911–1913). Arkadianmäelle tehty myöhempi suunnitelma oli kytköksissä Töölön kaupunginosan uudelleenjärjestelyyn, ja Ekelund oli valinnut oopperatalonsa paikaksi Eliel Saarisen 1915 laatimaan Munkkiniemi–Haaga-suunnitelman ”Keskusaukean”.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2022 Elina Standertskjöld
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen-lisenssillä.
Tahitissa julkaistavien tekstien tulee olla ennalta julkaisemattomia, mutta kirjoittajilla on oikeus julkaista tekstinsä uudelleen. Kirjoittaja on vastuussa myös tekstinsä yhteydessä julkaistuista kuvista ja niiden tekijänoikeudellisesta käytöstä ellei toisin erikseen olla sovittu. Julkaistu teksti on julkisen lisenssin CC Nimeä–JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen (CC BY-SA 4.0) alainen. Kuvien poikkeavat tekijänoikeudelliset tiedot löytyvät lehden sisäisistä kuvateksteistä. Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on CC0 1.0 Yleismaailmallinen (CC0 1.0).
