Suomalaisen tarinan saksalaisvenäläinen säie: Tyko Sallisen kansankuva ja primitivismi

  • Timo Huusko

Abstrakti

Käsittelin artikkelissani Tyko Sallisen (1879-1955) henkilökuvia ja niiden suhdetta Saksan ja Venäjän modernin taiteen pyrkimyksiin. Halusin selvittää, millä tavalla Sallisen 1910-luvun jälkipuolella maalaamissa kansankuvissa ilmennyt arkaaisuuden tavoittelu ja alkukantaisen primitiiviseksi koettu ilmaisu on yhteydessä vastaaviin ilmiöihin Saksassa ja Venäjällä. Sallisen aiempi leimaaminen erityisesti kansalliseksi taiteilijaksi oli pääasiallinen syy siihen, miksi venäläisen Natalia Gontsharovan ja saksalaisen Der Blaue Reiter –ryhmän pyrkimysten ja Sallisen taiteen vastaavuus näytti tutkimisen arvoiselta. Artikkelissani osoitin, että Sallisen taiteessa on samankaltaisia tunneilmaisun primitiivisyyttä ja hartautta korostavia piirteitä sekä kertomuksellisuutta kuin Natalia Gontsharovan niin sanotussa uusprimitivismissä. Molemmat ovat käyttäneet taiteessaan myös kansallisesti luonteenomaisiksi oletettuja väriyhdistelmiä, vaikka molempien taidetta yhdistää tunnevaikutusta luovien tyylikeinojen omaksuminen Ranskan modernista taiteesta. Vuonna 1912 julkaistun Der Blaue Reiterin almanakan kirjoitukset ja varsinkin saksalaisen Franz Marcin vaatimus saada taiteella välitön yhteys ’kansaan’ limittyvät myös siihen alkuperäisyyden hakemiseen, mitä Sallinen tavoitteli.

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
joulu 29, 2018