Taidehistorian seuran keskeinen hanke 1980-luvun lopulla oli saada Suomeen taiteentutkimuksen bibliografia muiden pohjoismaiden tavoin. Suomen taideakatemian kirjastonhoitajana olin tietenkin hyvin kiinnostunut aiheesta. Yliopiston kirjaston Monrepos-salissa pidetyssä keskustelutilaisuudessa 1989 kuultiin toisistaan hyvinkin poikkeavia näkemyksiä bibliografian sisällöstä: joku olisi hyväksynyt vain ns. seriöösin tutkimuksen bibliografiaan, toinen taas näki joululehtienkin artikkelit kiinnostavina lähteinä.
Taiteilija oli yleinen ongelma 80-luvun taiteentutkimuksessa. Kuvataiteeseen keskeisesti liittyvän bibliografisen tiedon yli hypättiin mieluummin kuin sitä kerättiin. Esim. Kulttuuritutkimus-lehti ei hyväksynyt vuosittaiseen julkaisuluetteloonsa taiteilijoita koskevia opinnäytteitä, koska ne eivät olleet poikkitieteellisiä. Omassa työympäristössäni taiteilijan elämä ja tuotanto olivat keskeisiä tutkimuskohteita, mutta taidemuseoiden kokoelma- ja näyttelytoimintaa ei hyväksytty taiteentutkimukseksi ainakaan yliopistojen näkökulmasta.
Taidehistorian seuran bibliografiatyöryhmän vetäjän, professori Eeva Maija Viljon ponnistelujen tuloksena Jyväskylän yliopiston kirjasto ryhtyi painetun bibliografian tuottajaksi. Vain yksi “näytenumero” ilmestyi v. 1990 lähinnä valikoimana Suomen kansallisbibliografian uusimmasta aineistosta1. Sitten tuli lama ja leikkasi siivet bibliografian toteutumiselta. Myös Suomen historiallinen bibliografia lakkasi ilmestymästä. Tieteellisten kirjastotietokantojen kehittyminen kompensoi jossain määrin bibliografian puuttumista.
Samaan aikaan toisaalla
Eeva Maija Viljo pyysi syksyllä 1989 minua Suomen edustajaksi tulossa olevan kansainvälisen Bibliography of the History of Art (BHA)-bibliografian pohjoismaiseen toimittajakuntaan. Työni piti olla väliaikaista siihen asti kun Suomen oma kansallinen kuvataiteen bibliografia saataisiin tuotantoon − BHA-viitteet oletettiin saatavan sivutuotteena. Sain vuodeksi seuran anoman apurahan Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä. Kun apurahaa ei saatu toistamiseen, Valtion taidemuseo antoi minulle luvan jatkaa viitteiden tuottamista virkatyönä samantapaisesti kuin esim. Norjassa ja Tanskassa meneteltiin. Tutkimuskirjallisuuden lukemiseen käytin työmatkojani ja iloitsin kytkennästäni taiteen alan tutkimuksen seuraamiseen. BHA:n pohjoismaisen toimittajakunnan työstä julkaistiin artikkeli Art libraries journalissa 3/20112.
Suomen ensimmäinen atk-pohjainen kuvataiteen kirjastotietokanta oli saatu Suomen taideakatemian kirjastoon jo v. 1988. Valtion taidemuseon perustamisen yhteydessä sen kirjastoon siirrettiin Ateneumin taidemuseon vaalima taidenäyttelyluetteloiden kokoelma. Aineiston asianmukainen luokitus ja luettelointi tietokantaan käynnistyi tilapäisen työvoiman avulla. Luettelointi oli tarkkaa eli kaikki näyttelyssä mukana olleet taiteilijat on kirjattu kohdehenkilöiksi, kuten jo Ateneumin taidemuseossa jo 1950-luvulta ylläpidetyssä kortistossa. Myös näyttelyjulkaisujen artikkeleita alettiin kirjata tietokantaan − tuntui järkevältä tuoda myös näitä taidehistorioitsijoiden tekstejä esiin.
Valtion taidemuseon kirjaston kokoelma jaettiin v. 1997 Nykytaiteen museo Kiasman perustamisen yhteydessä ja Ateneumin kirjastoon jäi vanhempi suomalaista taidetta koskeva aineisto. Kiasman kirjastonhoitaja Tellervo Yli-Hallila suunnitteli ja toteutti museon kokoelmiin liittyvän verkkopalvelun Nykytaiteen virtuaalikirjasto. Kun Tuula Arkio tuli Valtion taidemuseon ylijohtajaksi, hän esitti, että vastaava palvelu olisi saatava myös vanhemmasta kotimaisesta taiteesta Ateneumin puolelle. Huomasin, että tämä voisi olla sama asia kuin Suomen kuvataiteen bibliografian osa I. Tein hankkeesta projektisuunnitelman keväällä 2004. Opetusministeriö myönsi varat tietokannan kehittämiseen ja lopulta Kansallisen digitaalisen kirjaston kehittämisvaroista saatiin palkatuksi sisällöntuottajaksi syyskuusta 2008 alkaen kirjastoamanuenssi Mira Rissanen.
SKB:n sisältö
Suomalaisen kuvataiteen bibliografia -hankkeen viivästymistä 20-vuodella voi nyt pitää onnekkaana johdatuksena. Painettu bibliografia olisi sisältänyt vain 1990-luvulta lähtien julkaistua aineistoa, tosin aineisto olisi ollut laajempi Taidehistorian seuran hankkeen toteutuessa. Valtion taidemuseon kirjaston toteuttaman bibliografian sisältötuotannossa on edetty lähinnä Ateneumin taidemuseon kokoelman ja toiminnan näkökulmasta, koska yhteistyökumppaneita ei saatu mukaan.
Bibliografian pohjana on Valtion taidemuseon kirjaston oma Kirjav@-tietokanta. Koska kuvataiteen julkaisuilla on pysyvä merkitys tutkimuskohteina ja/tai lähteinä, bibliografiaan on haluttu tuoda aineistoa, jota ei ole ennestään missään tietokannassa eli julkaisuja 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on luetteloitu Valtion taidemuseon Kirjav@-tietokannan bibliografiaosaan mm. vanhemmat kotimaiset näyttelyjulkaisut, jotka puuttuvat tästä tietokannasta. Niiden sisällön kuvailu on tehty samoin periaattein kuin kirjaston oman kokoelman. Bibliografiaan on sisällytetty myös suomalaisten kirjoittamaa ulkomaista taidetta koskevia viitteitä, jotka eivät ole kuuluneet Suomen historiallisen bibliografian taidehistorian osuuteen.
Taiteilijat on aktivoitu bibliografiaan siten, että heidän näyttelyosallistumisensa näkyvät kronologisesti expografiasta ja taiteilijaa koskevat artikkelit ja monografiat aakkosellisesti tekijän mukaan bibliografista. Lisäksi taiteilijan kohdalta löytyy linkki Valtion taidemuseon taideteoskokoelmaan ja Kirjava-tietokannan aineistoon. Myös taiteentutkijoita ja heidän tuotantoaan on ryhmitelty samantapaisesti, tutkijan kirjoittamat ja häntä koskevat kirjoitukset on eroteltu.
SKB:n tulevaisuus
Bibliografiahankkeen edettyä lamasta lamaan sen systemaattisen sisältötuotannon jatkuminen on epävarmaa tilanteessa, jossa juuri kansallisten aineistojen tuottaminen tietojärjestelmiin olisi ensisijaisen tärkeää. Laman seurauksena Getty Research Institute ehti lopettaa BHA:n julkaisemisen. IBA, International Bibliography of Art jatkaa vastaavaa sisältötuotantoa, jota yritän jonkin aikaa täydentää suomalaisen tutkimuksen osalta nykyisin Aalto yliopiston kirjastossa työskentelevän Tellervo Yli-Hallilan kanssa.
Valtion taidemuseon tuottama bibliografia on erilainen kuin Taidehistorian seuran toteutumaton idea. Siihen kuuluu hyvin eri tasoista aineistoa, johon jo Kirjav@-tietokannan nimikin viittaa. Valitettavasti systemaattinen aineiston täydentäminen keskeytyi vuoden 2011 kesällä eikä sisältöluokkien kriittistä tarkastelua ole toistaiseksi voitu tehdä. Myös bibliografian esittelyteksti ja ryhmien otsikot ovat toistaiseksi lähinnä vain suomeksi.
SKB kuten sen emotietokanta Kirjav@kin on avoin tietojärjestelmä, joka on ollut tutkijoiden selattavissa sisältötuotannon alusta syksystä 2008. Googlettajien käsitys, että kaikki olisi netissä, on yhä enemmän totta. Tietojärjestelmässä on nyt myös data-rajapinta, jonka kautta tietoa on mahdollista hakea koneluettavassa muodossa. Data-rajapinnan käyttö edellyttää erillistä API-avainta. API-avaimia voi tiedustella Valtion taidemuseon
tietohallinnolta. Linkki tietokantaan.
Epäilen, ettei bibliografiaa tunneta kovin hyvin, sillä kommentteja sen puutteista ja virheistä on tullut vain vähän. Niitä täytyy olla siellä työn keskeneräisyydenkin takia. Toisaalta tietopalvelukyselyistä voi päätellä, että tämä tiedonlähde tunnetaan. Haastan elävät, aktiiviset taidehistorioitsijat tutustumaan bibliografian sisältöön, klikkailemaan otsikoita ja viitteistä avautuvia näkymiä sekä ideoimaan sen ylläpidon mahdollisuuksia tulevaisuudessa, kun KDK-hankkeen rahoitus loppuu. Taiteentutkimukseen liittyvää aineistoa on niin monessa tietokannassa ja niiden ulkopuolellakin, että niiden poimiminen on yllättävän hankalaa. Bibliografiaan kuten Kirjavaankin voi sisällyttää verkkolinkkejä ja kokotekstiaineistoa digitaalisessa muodossa. Sisältöluokkien luominen ja viitteiden lajittelu niiden sisällä ainakin aakkosellisen ja kronologisen periaatteen mukaan on helppoa.
Kirjastot ovat halukkaita kehittämään aineistojensa sisällönkuvailuja vastaamaan eri alojen tutkijoiden ja tiedontarvitsijoiden tarpeita. Lähivuosina toteutuva Kansallinen digitaalinen kirjasto tuo mahdollisuuksia sosiaalisen metadatan tuottamiseen ja rikastaa kuvataiteenkin aineistojen kuvailua. Sähköposti on yksinkertaisin yhteydenottotapa ainakin tämän kirjoittajaan.
Irmeli Isomäki toimii Valtion taidemuseon kirjaston vastaavana tietoasiantuntijana
irmeli.isomaki( )fng.fi
Viitteet:
1. Suomen kuvataiteiden ja arkkitehtuurin bibliografia 1990 = Bibliography of architecture and visual arts in Finland 1990 / toimittanut = edited by Riitta-Liisa Tiihonen. – Jyväskylä : Jyväskylän yliopiston kirjasto, 1992. – 75 s. ; 25 cm (Jyväskylän yliopiston kirjaston bibliografioita ; 30) 951-680-844-1
2. Valediction : the Nordic contribution to the Bibliography of the history of art / Elisabeth Kofod-Hansen, Anne Lise Rabben, Irmeli Isomäki, Elin Gudjónsdóttir and Maud Roberts // Art libraries journal 36 (2011):3, 34-39