Luonnontieteellisen keskusmuseon arkistossa on 313 arkkia taiteilija Hilda Olsonin (1832–1916)[1] hämähäkkiakvarelleja, joissa on kuvattu yhteensä 454 erillistä hämähäkkiä. Nämä akvarellit muodostavat kaksi kokoelmaa: Araneae Fenniae ja Araneae Rossiae ja ne ovat nahkaselkäisissä pahvisissa koteloissaan (kuva 1). Akvarellikotelot ovat osa Alexander von Nordmannin (1803–1866)[2] arkistomateriaalia.
Tarkastelen artikkelissani Hilda Olsonin hämähäkkiakvarelleja taiteen ja luonnontieteen kontekstissa ja osoitan niiden yhteyden Nordmannin tutkimustyöhön. Vaikka artikkelini nostaa esiin suomalaisten naistaiteilijoiden aseman ja osoittaa yhden esimerkin siitä, kuinka he saattoivat työllistää itsensä 1800-luvulla, en syvenny tarkasti Olsonin biografiaan enkä vertaa hänen hämähäkkiakvarellejaan hänen muihin maalauksiinsa.
1. Akvarellikotelot Araneae Fenniae ja Araneae Rossiae. Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Tutkimukseni pääasiallisena lähdeaineistona ovat olleen Olsonin akvarelliarkkeihin kirjoitetut merkinnät. Olsonin kirjearkisto on Åbo Akademin kirjastossa, mutta se ei sisällä aineistoa tässä käsiteltävältä ajalta.[3] Taustakirjallisuudesta keskeisimmät ovat Torkel Hellströmin (1890–1946)[4] Olsonista kirjoittama biografia (1939) sekä Erik Birckin vuonna 1988 Olsonista kirjoittama artikkeli Uudenkaarlepyyn kaupungin historiikkiin.[5] Hellström oli Österbottniska pressenin toimittaja, joka kirjoitti muun muassa Uudenkaarlepyyn kaupungin asukkaista henkilöhistorioita. Hänen tekemänsä biografian tiedot perustuvat suurelta osin Olsonin päiväkirjaan, jota hänellä on tuolloin ollut mahdollisuus lukea.[6] Päiväkirjan sijainti ei enää ole tiedossa. Birckin tiedot perustuvat Hellströmin artikkeliin sekä sen jälkeen tapahtuneisiin seikkoihin kuten 1950-luvulla tehtyihin testamenttilahjoituksiin.[7] Näiden kirjoitettujen lähteiden lisäksi Olsonista ei ole kirjoitettu juuri lainkaan. Hänet mainitaan lyhyesti dukaattipalkintojen yhteydessä muutamalla sanalla tai rivillä. Hänestä ei ole tehty yhtään taidehistoriallista tutkimusta eikä hänen tuotannostaan ole kattavaa luetteloa. Hänen öljymaalauksistaan ja akvarelleistaan on olemassa Hellströmin tekemä luettelo vuodelta 1939. Luettelossa mainitaan 27 öljyvärityötä ja 21 akvarellia. Niihin sisältyy muotokuvia, maisemamaalauksia sekä kopioita.[8] Tässä kohteena olevia hämähäkkiakvarelleja ei luettelossa ole mukana. Hellströmin mainitsemien maalausten lisäksi Olsonin maalauksia on runsaasti yksityisomistuksessa. Svenska Folkskolans Vänner i Helsingfors –yhdistyksellä on Birckin mukaan ollut Olsonin maalauksia, jotka ovat tulleet yhdistyksen omistukseen 1900-luvun alkupuolella testamenttilahjoituksena.[9] Yhdistyksellä ei kuitenkaan enää ole hallussaan maalauksia tai mitään muuta Olsoniin liittyvää materiaalia.[10]
Akvarellien suuren lukumäärän vuoksi olen valikoinut kohteekseni joitakin esimerkkejä, joiden avulla valotan kokoelman luonnetta. Akvarelliarkit sisältävät huomattavan määrän kirjoitettua tietoa, josta on vastuussa Nordmannin lisäksi tuntemattomaksi jäänyt henkilö, jonka käsiala poikkeaa muusta tekstistä. Olen pyrkinyt valitsemaan esimerkkiarkit siten, että kaikki erilainen tieto ja sisältö tulevat mahdollisimman monipuolisesti esiin. Samoin olen valinnut erilaisia hämähäkkilajeja tarkasteltavaksi tuodakseni esiin Olsonin taidon ja tarkkuuden. Arkeille on maalattu eri määrä hämähäkkejä. Pääosin samalle arkille on maalattu samaa lajia tai sukua olevia eläimiä, mutta myöhempi lajinmääritys on toisinaan osoittanut niiden olevan eri lajeja. Usein arkilla kuvataan samanlajinen koiras ja naaras tai saman suvun lajeja. Kuva-arkkeihin on yleensä kirjattu paikka, mistä näyte on kerätty tai missä sitä on alettu maalata. Tätä paikkatietoa vertaan Olsonin allekirjoitusten paikkatietoon. Tällä tavoin pyrin selvittämään sitä, miten ja missä kuvat maalattiin. Tarkastelen myös, oliko näytteen keräyspaikan ja maalauspaikan välillä eroja. Mainitsen myös esimerkin vuoksi joidenkin sellaisten kuva-arkkien numeroita, joista tässä tutkimuksessa ei ole kuvaa, mutta joita koskeva tieto voi toimia lähteenä myöhemmille tutkimuksille.
Artikkelin lopussa on liitteenä laatimani luettelo Olsonin hämähäkkiakvarelleista vuosilta 1859–1862.
Akvarellien synnyn taustaa
Hilda Olson syntyi Uudessakaarlepyyssä (nykyisin Kokkola) nuorimpana lapsena merikapteeni Olov Olsonin perheeseen, jossa sekä isä Olov että veli Fritz harrastivat maalausta. Hilda Olson sai siis jo kotoaan innostuksen kuvataiteilijan työhön. Hän muutti Helsinkiin 1850-luvulla ja opiskeli maalausta Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.[11] Tuohon aikaan kopiointi kuului oleellisena osana taidekoulutukseen. Suomen Taideyhdistys järjesti dukaattikilpailuja, joiden tarkoituksena oli myöntää palkinnot kahdelle parhaalle öljyvärityölle. Palkintoja ryhdyttiin jakamaan myös kopioille, piirustuksille, veistoksille ja arkkitehtuurisuunnitelmille. Taideopiskelijoille ja taidekokelaille suunnatun kilpailun palkintojen suuruus oli 20 ja 10 dukaattia, joskaan kaikkina vuosina ei ensimmäistä palkintoa jaettu lainkaan.[12] Vuonna 1858 järjestettiin ensimmäinen Suomen Taideyhdistyksen dukaattikilpailu[13] ja siihen myös Hilda Olson osallistui. Hänet palkittiin 10 dukaatin palkintosummalla Erik Johan Löfgrenin (1825–1884)[14] teosta Flickan med blommorna esittävästä kopiosta.[15] Kilpailuun osallistui tuolloin kolme alkuperäisteosta ja kaksikymmentä kopiota.[16]
Jo lapsuudenkodissaan Olson oli oppinut englannin kieltä, joka ilmeisesti kuului perheen sivistykseen isän merikapteenin uran johdosta. 1850-luvulta lähtien Olson teki käännöstöitä englannin kielestä muun muassa Helsingfors Tidningar -lehteen. Nämä käännöstyöt käsittivät mm. novelleja. Käännöstöitä Helsingfors Dagbladetiin, Hufvudstadsbladetiin ja Åbo Underrättelser -lehteen oli Hellströmin mukaan myös 1860- ja 1870-luvuilla.[17] Vuosina 1860–61 Olson matkusti Nordmanin seurueen mukana Etelä-Venäjälle ja Krimille maalaamaan akvarelleja hämähäkeistä. Vuonna 1867 hän otti viran maistraatin puhtaaksikirjoittajana ansaitakseen elantonsa. Tätä tointa hän hoiti vuoteen 1873, jonka jälkeen hän palasi Uuteenkaarlepyyhyn hoitamaan vanhaa äitiään. Äidin kuoleman jälkeen vuonna 1877 Olson muutti Lontooseen, jossa hän työskenteli tapettitehtaan mallipiirtäjänä.[18] Samaan aikaan hän edelleen maalasi tauluja, joista viimeinen on signeerattu vuonna 1908. Taidehistoriallisessa keskustelussa on Olsonin palkitsemista dukaattikilpailuissa pidetty virheenä sen perusteella, että hänen uransa loppui pian palkitsemisen jälkeen.[19] Todennäköisesti dukaattikilpailun palkinnolla oli suuri merkitys Olsonin taiteilijan uralle, joka jatkui koko hänen elämänsä ajan. Hänen maalauksensa eivät tulleet taidepiirien ja suuren yleisön tietoisuuteen, mikä aiheutti virheellisen käsityksen hänen taiteilijan uransa loppumisesta. Olson kävi kotimaassaan viimeisen kerran vuonna 1906. Hän ei avioitunut koskaan ja asui viimeiset vuotensa englantilaisen tuttavansa rouva Witherwickin luona Lontoossa, jossa kuoli 84 vuoden ikäisenä vuonna 1916.[20]
Suomen Taiteilijaseura perustettiin 1864 ja aluksi jäseniksi otettiin vain miehiä. Vasta 1860-luvun lopulla alettiin jäseniksi ottaa myös naisia.[21] Olson ei tiettävästi ollut Taiteilijaseuran jäsen eikä hän ole taiteilijamatrikkelissa. Taiteilijaseuran jäsenyys perustui 1800-luvulla taiteilijaksi tunnustautumiseen ja Taiteilijaseuran jäsenen suositukseen, mikä tarkoitti näyttelyihin osallistumista ja liikkumista taiteilijoiden parissa.[22] 1800-luvulla näyttelyihin osallistuminen oli myös kriteeri, jonka perusteella taiteilija tuli valikoiduksi taiteilijamatrikkeliin. Vuonna 1926 ilmestyneen Ernst Nordströmin (1850–1933) toimittaman Suomen taiteilijat – maalarit ja kuvanveistäjät, Finlands konstnärer – målare och bildhuggare -teokseen valikoitiin ne maalarit ja kuvanveistäjät, jotka 1800-luvulla olivat luoneet itsenäisiä taideteoksia ja jotka olivat osallistuneet näyttelyihin teoksillaan.[23] Taideyhdistyksen näyttelyihin Olson osallistui kolme kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 1857, jolloin hänen teoksenaan oli kopio teoksesta Sobieski, Puolan kuninkaan Juhana III:nen (1624–96) muotokuva[24] ja toisen kerran dukaattipalkinnon saaneella maalauksellaan teoksen Flickan med blommorna kopiolla vuonna 1858[25]. Vuonna 1860 hän asetti näytteille luonnontieteellisiä kuvia hämähäkeistä.[26] Ei ole tiedossa millaisen vastaanoton Olsonin hämähäkkiakvarellit saivat aikanaan. Niistä ei ole mainintaa Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjoissa eikä muissa arkistomateriaaleissa tai säilyneissä lehtiartikkeleissa. Vuonna 1867 Olson maalaus Adolf von Beckerin (1831–1909)[27] teoksen Sofwande katt kopio ostettiin Helsingissä pidettyyn taidenäyttelyyn, jonka teokset myytiin arpajaispalkintoina.[28] Muusta näyttelytoiminnasta ei ole tietoa. Vaikka naiset Suomessa saattoivatkin opiskella maalausta miesten rinnalla, niin taiteilijan ammatin harjoittaminen oli heille vaikeampaa kuin miehille. Vielä 1800-luvun puolivälissä naisten taiteen oletettiin olevan herkkää, hentoa ja sovinnaista, mikä normitti naistaiteilijoiden työskentelyä. Koska naisten omana alueena pidettiin kodin piiriä, piti vallitseva käytäntö huolen siitä, että useimmat naistaiteilijat pysyivät harrastelijoina. Moni naistaiteilija myös luopui maalaamisesta avioiduttuaan tai joutui työskentelemään muussa ammatissa hankkiakseen elantonsa.[29] Myös Olson työskenteli elämänsä aikana sekä puhtaaksikirjoittajana että mallipiirtäjänä elättääkseen itsensä. Hän ei voinut keskittyä pelkästään taiteilijan uraan.
Alexander von Nordmann oli Helsingin yliopiston eläin- ja kasvitieteen professorina vuosina 1842–1852 ja eläintieteen professorina vuosina 1853–1866. Hän oli tehnyt akateemista uraa opintojensa päätteeksi Berliinissä, jonka jälkeen hän, 1830- ja 40-luvuilla, toimi Richelieu-lyseon kasvi- ja eläintieteen professorina Odessassa. Sieltä käsin hän teki useita tutkimus- ja keräysmatkoja Mustanmeren rannalle, Krimille ja Kaukasukselle. Nordmannin tieteellinen työ oli ennen kaikkea havainnoivaa ja kuvailevaa sekä systematisoivaa. Hän julkaisi pääasiassa selkärangattomia eläimiä ja Etelä-Venäjän paleontologiaa koskevia tutkimuksia. Nordmannille myönnettiin todellisen valtioneuvoksen arvo vuonna 1861.[30]
Osoittauduttuaan päteväksi ja taitavaksi erittäin pienten kuvauskohteiden pikkutarkkojen piirrosten tekijäksi Olson sai Nordmannilta tarjouksen lähteä Etelä-Venäjälle ja Krimille luonnostelemaan ja maalaamaan kuvasarjaa hämähäkeistä, joihin Nordmannin kiinnostus tuolloin suuntautui.[31]
Matka Etelä-Venäjälle ja Krimille
Kirjansa Erstes Verzeichniss der in Finnland und Lappland bisher gefundenen Spinen, Araneae von Dr. Alexander v. Nordmann (1862) esipuheessa Nordmann kuvaa hämäkäkki-innostuksensa alkuvaiheita. Hän kertoo tutustumisestaan Upsalassa ruotsalaiseen hämähäkkitutkijaan tohtori Tord Tamerlan Teodor Thorelliin (1830–1901)[32]. Samoin hän kuvaa sitä, miten eri henkilöt toivat hänelle hämähäkkinäytteitä eri puolilta Suomea aina Lapista Karjalaan ja Pohjanmaalle. Tässä yhteydessä hän mainitsee, että H. Olson toimitti hämähäkkejä hänen kokoelmiinsa Etelä-Pohjanmaalta. Ahvenanmaan retkestään heinä-elokuussa 1859 Nordmann kertoo lyhykäisesti mainitsematta kuitenkaan Olsonia. Innostus oppia tuntemaan hämähäkit toi mukanaan tarpeen lähteä keruumatkalle myös Suomen rajojen ulkopuolelle.[33] Nordmann mainitsee Olsonin hämähäkkiakvarellit kirjansa esipuheessa, josta käy ilmi, että kuvia tehtiin suomalaisista, lappilaisista sekä Etelä-Venäjän ja Taurian[34] hämähäkkilajeista.[35]
Olsonin ensimmäiset hämähäkkiakvarellit on signeerattu: ”Hilda Olson 1859 Helsingfors tai H:fors” (esimerkiksi akvarelliarkit 68 ja 94). Tämän lisäksi on vuonna 1859 Ahvenanmaalta kerättyjen näytteiden maalauksia, josta signeeraus puuttuu. Kuva-arkki 37 taasen on signeerattu ”Hilda Olson Alandia”, ei vuosilukua. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että Olson oli Nordmannin matkassa Ahvenanmaalla, ja että yhteistyö alkoi jo tuolloin. Ehkä dukaattipalkinto toi taiteilijalle sen verran julkisuutta, että hän tuli huomatuksi ja sai tätä kautta tilaisuuden eläintieteellisten kuvitusten tekoon. Siitä ei ole tietoa, oliko Olson itsekin kiinnostunut hämähäkeistä vai tuliko aihepiiri hänelle tutuksi vasta Nordmannin välityksellä. Kuitenkin kaikki hänen maalaamansa hämähäkkikuvat ajoittuvat vuosille 1859–1962, aikaan, jolloin Nordmann työskenteli hämähäkkien parissa. Hellströmin tekemässä Olsonin maalausten luettelossa on vain neljä eläinaiheista maalausta, jotka ovat Huvud av Bernhardinerhund, Fåglar, Sovande katt ja Häst och släde.[36] Tämän lisäksi Hellström mainitsee Olsonin maalanneen ja piirtäneen Lontoon vuosinaan loma-aikoinaan maisemia Englannin kanaalin molemmilla rannoilla.[37]
Nordmann oli virkavapaana lukuvuodet 1860–1861 ja 1862–1863.[38] Tuona aikana hän perheineen ja taiteilija Olson matkustivat tutkimusmatkalle Etelä-Venäjälle, nykyisen Ukrainan ja Etelä-Venäjän alueille. Yksi matkan tarkoituksista oli noutaa kasvitieteilijä Christian Stewenin (1781–1863)[39] lahjoittama arvokas 20 000 lajin herbaario Kasvitieteen museolle.[40] Matkan toisena tarkoituksena oli tutkia Etelä-Venäjän ja Krimin alueen hämähäkkejä. Nordmann sai 1300 ruplan avustuksen venäläiseltä stipendirahastolta 12.5.1859.[41]
Matka alkoi toukokuussa 1860 ja kulki Tukholman, Lyypekin, Hallen ja Leipzigin kautta Dresdeniin, josta jatkettiin saksilaisen Sveitsin kautta Prahaan ja Wieniin. Dresdenissä ja Wienissä Olson pääsi tutustumaan taidegallerioihin. Wienistä matka jatkui Budapestiin ja sieltä Tonavaa pitkin Serbian, Turkin, Bulgarian ja Moldovan kautta Odessaan. Parin viikon levähdyksen jälkeen jatkettiin Dnjepriä pitkin Jekaterinoslaviin (akvarelleissa Ekaterinoslaw, nykyisin Dnjepropetrovs’k).[42] Jekaterinoslav oli yksi varsinaisista tutkimusalueista. Matkan vaiheet selviävät Hellströmin vuonna 1939 tekemästä Hilda Olsonin henkilökuvauksesta.[43] Myös Birck kertoo matkan kulusta artikkelissaan.[44] Toinen määränpää oli Krimin niemimaalla sijaitseva Simferopol, josta herbaariot oli noudettava.[45] Myös Nordmann kertoo matkasta edellä mainitussa vuonna 1862 julkaistussa teoksessaan todeten, että sen tarkoituksena oli tutustua alueen hämähäkkifaunaan ja keräämisen lisäksi tarkkailla hämähäkkejä luonnossa. Tässä yhteydessä Nordmann myös mainitsee Olsonin hämähäkkejä koskevan yli 400 pääpiirroksen kokoelman. Lisäkuvia ja osasuurennoksia ei erikseen mainita. Lisäksi kerrotaan, että kuviin sisältyy myös suomalaisia ja lappilaisia hämähäkkilajeja.[46] Akvarellien lisäksi matka tuotti lukuisia hämähäkkinäytteitä Eläintieteelliseen museoon, jonne Nordmannin kokoelmat tulivat hänen kuolemansa jälkeen.[47]
Hellström mainitsee, että hämähäkkiakvarellit olisivat kuuluneet Lycosidae -heimoon eli juoksuhämähäkkeihin.[48] Tämä ei pidä paikkaansa, sillä jo pelkkä nimistön tarkastelu osoittaa, että kyse on useiden heimojen hämähäkkilajeista. Lisäksi kuva-koteloissa on erillisiä paperitaitoksia, joiden päällä lukee eri heimojen nimiä. Todennäköisesti kuva-arkit ovat olleet järjestettynä heimoilleen koteloihin, mikä tuntuu tieteellisen kuvakokoelman järjestykseksi järkevältä. Myöskään Nordmann ei rajaa kiinnostustaan yksittäiseen hämähäkkiheimoon.[49] Hänen kokoelmastaan löytyy muun muassa juoksuhämähäkkeihin, rapuhämähäkkeihin, pallohämähäkkeihin ja riippuhämähäkkeihin kuuluvia lajeja. Kuva-arkkien hämähäkkilajit ovat keräysalueillaan yleisesti esiintyviä lajeja, sikäli kun ne on pystytty määrittämään. Arkilla 49 (Tauria N: 134) olevan hämähäkin Nordmann epäili olevan uuden lajin, koska siihen on liitetty merkintä nov. sp. ilman lajinmääritystä. Tästä maalauksesta ei kuitenkaan syntynyt uutta lajia, sillä kuvasta puuttuvat tunnistamiselle tärkeät lisäkuvat koiraan pedipalpeista. Museolle tulleiden hämähäkkinäytteiden joukossa on sen sijaan ollut tieteelle uusia lajeja. Näistä lajeista ei ole Olsonin maalauksia.
Hellström mainitsee teksteissään, että Olson kirjoitti matkasta päiväkirjan, jossa hän kuvailee matkan vaiheita. Päiväkirja kirjoitettiin kuitenkin viisi vuotta matkan jälkeen eikä sen sijainti ole enää tiedossa.[50] Åbo Akademin kirjaston arkistossa olevien Olsonin 74 kirjeen joukossa ei ole yhtään vuosien 1960–61 matkan aikana kirjoitettua kirjettä.[51] Matkaa ja akvarelleja koskeva tarkempi tieto on siksi saavutettavissa vain akvarelliarkeista sekä välillisesti Hellströmin artikkelista. Arkeissa tietoa on kertynyt päivämäärän yhteyteen lisähuomioina paikasta, kasvillisuudesta tai maalauksen tekotavasta sekä Olsonin signeerauksiin päivämäärineen ja lisäksi muihin satunnaisiin teksteihin kuva-arkeilla.
Kuva-arkkeihin lisättyjen hämähäkin löytöpaikkatietojen perusteella voidaan todeta, että varsinaiset hämähäkkikeräykset suoritettiin Jekaterinoslavissa sekä Krimin niemimaalla. Jo matkan varrelta tultaessa Odessaan on näytteitä kerätty mm. Galattzista samoin kuin matkalla Odessasta Jekaterinoslaviin mm. Nicopolista ja Schönwiesestä (nykyisin Zaporozhye Ukrainassa). Kuitenkin vain harvat hämähäkkiakvarellit on päivätty näiden löytöpaikkojen mukaan; maalaustyö tehtiin ilmeisesti niillä paikkakunnilla, joissa asuttiin pidempään. Eniten kuvattavia kohteita kerättiin Jekaterinoslavista (60 kpl), sitten Simferopolista (50 kpl), Sudaghista[52] (34 kpl) sekä Nicopolista (nykyisin Nikopol), Odessasta ja Sareptasta (kustakin noin 20 kpl). Lisäksi ympäröiviltä alueilta kerättiin pienempiä näytemääriä. Krimillä keräyspaikkakunnat, kuten Sudagh, Yalta ja Nikita, sijaitsevat rannikolla niemen eteläisissä osissa kun taas Simferopolin on sisämaassa.
2. Stielers Hand-Atlas 100 Kanstalt in Kupferstich mit 162 Nebenkarten herausgegeben von Justus Perthes’ Geographischer anstalt in Gotha. Gotha: Justus Perthes 1905, osakuva kartasta 48. Paikkamerkinnät ja kuvaus Ritva Talman.
Nordmann ei itse kerännyt kaikkia näytteitä. Hänen matkansa ei ulottunut Etelä-Venäjällä Jekaterinoslavista itään sijaitsevaan Sareptaan, (nykyisin Volgogradin kaupungin osa Krasnoarmejsk)[53], vaan hän sai hämähäkit paikalliselta luonnontieteitä harrastavalta opettajalta, Alexander Beckeriltä[54], joka keräsi näytteet Sareptan ympäristöstä.[55] Beckerin näytteiden kokonaismäärää ei tiedetä, mutta hänen keräämikseen merkityistä hämähäkeistä 22:sta on maalattu akvarelli. Krimin näytteitä on maalattu kaikkiaan 140 kpl ja muita Ukrainasta ja Venäjältä kerättyjä näytteitä 117 kpl. Oheiseen karttaan on merkitty punaisella ne paikkakunnat, joissa maalauksia on signeerattu ja sinisellä osa paikkakunnista, joista näytteitä on kerätty (kuva 2)[56].
Olson on päivännyt akvarellejaan eniten Simferopolissa (151 kpl.), Jekaterinoslavissa (46 kpl.) ja Odessassa (14 kpl.) ja lisäksi vähäisempiä määriä muilla paikkakunnilla. Menomatkan aikana kerätyistä muutamasta näytteestä maalattiin akvarelli useimmiten vasta matkan jälkeen Helsingissä. Jekaterinoslavissa kesä-heinäkuussa 1860 sekä toukokuussa 1861 kerättyjen hämähäkkien akvarellit on päivätty osin paikan päällä, osin Simferopolissa, jossa valtaosa akvarelleista on signeerattu. Krimin niemimaalla hämähäkkinäytteitä kerättiin elokuusta 1860 toukokuulle 1861. Pääasiallinen asuinpaikka siellä oli Simferopol. Säilyneistä arkistotiedoista ei käy ilmi, oliko Olson mukana keräysmatkoilla vai kiersikö Nordmann Krimin niemimaan pienimpiä paikkakuntia ja toi näytteet asuinpaikkakunnalle perheen ja Olsonin pysyessä kotona. Yksi maalaus signeerattiin Sevastopolissa ja siihen on poikkeuksellisesti liitetty myös päivämäärä: ”Sevastopol 1860 den 18. Okt.”. Se näyttää viittaavan siihen, että Olson on ollut mukana ainakin Sevastopoliin suuntautuneella keräysmatkalla. Huhti- ja toukokuussa 1861 näytteitä kerättiin ja maalauksia signeerattiin Jeny-Sala[57] -nimisellä paikkakunnalla Krimin niemimaan vuoristoseudulla. Todennäköisesti koko seurue vietti siellä noin pari kuukautta ennen paluumatkaa Jekaterinoslavin, Moskovan ja Pietarin kautta Helsinkiin.[58] Hellström mainitsee matkan päättyneen 27.5.1861 Helsinkiin. Viimeiset näytteet Jekaterinoslavista on kerätty paluumatkalla. Ne on päivätty kerätyiksi 23. toukokuuta 1861. Etelä-Venäjän ja Krimin hämähäkkinäytteistä tehtyjä akvarelleja maalattiin 63 kappaletta vielä matkan jälkeen Helsingissä. Vuoden 1861 aikana maalattiin 34 ja vuoden 1862 aikana 29 Taurian hämähäkkikuvaa. Työ on saatettu aloittaa jo matkan aikana ja saattaa loppuun matkan jälkeen tai koko maalaus on saatettu tehdä vasta matkan jälkeen preparoiduista eläimistä. Olson maalasi myös 40 kotimaista hämähäkkilajia esittävää kuvaa vuoden 1861 aikana.
3. Tauria N: 31 ja Tauria 32. Argyopes sericeus Olivier (arkki no: 7). Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Nordmannin perheeseen tutustuneena ja eräänlaisena perheenjäsenenä Olson teki Hellströmin kertoman mukaan uuden matkan Krimille vuonna 1864.[59] Koska Helsingin yliopiston keskusarkiston dokumenteista ei löydy tietoa Nordmannin toisesta Krimin matkasta, se tapahtui ehkä yliopiston lukukausien ulkopuolella, jolloin siitä ei jäänyt merkintää arkiston pöytäkirjoihin. Tältä matkalta ei myöskään ole olemassa yhtään uutta signeerattua hämähäkkiakvarellia. Hellströmin mainitsee Olsonin öljymaalauksista ja akvarelleista kokoamassaan luettelossa (1939) tämän päiväkirjaan viitaten, että taiteilija maalasi vuosien 1860–1861 ja 1864 matkoillaan akvarelleja.[60] Maalaaminen ei siten olisi rajoittunut ainoastaan hämähäkkikuviin matkan aikana vaan taiteilija näyttäisi olleen muutenkin tuottelias. Vuodelta 1860 Hellström on luetteloinut kolme Tonavalla, Orzovassa ja Galatzissa maalattua akvarellia, vuodelta 1861 hän mainitsee akvarellimuotokuvan Simferopolin pormestarista ja vuoden 1864 matkan ajalta luettelossa mainitaan kaksi muotokuva-akvarellia Krimiltä.[61]
Tieteellistä kuvitusta vai akvarellitaidetta?
Hilda Olsonin hämähäkkiakvarellit muodostavat sekä määränsä että luonteensa vuoksi Suomen oloissa ainutlaatuisen kokoelman. Maalaukset on toteutettu vaihtelevan kokoisille kuva-arkeille (leveys 12,5–15,0 cm ja korkeus 19,7–21,9 cm) ja arkit on toisinaan leikattu saksilla suuremmasta arkista, minkä vuoksi ne eivät ole täysin suorakulmaisia. Myös paperin laatu vaihtelee ohuesta paksuun ja vaalean kellertävästä harmahtavaan. Kuva-arkit on sijoitettu kahteen kirjan näköiseen, nahkaselkäiseen pahvikoteloon, joiden takakansissa on tekstit Araneae Fenniae ja Araneae Rossiae (kuva 1). Työni aluksi numeroin kaikki kuva-arkit lyijykynällä juoksevalla numerolla arkin takapuolelle oikeaan alalaitaan. Näin halusin varmistaa sen, että arkit pysyvät siinä järjestyksessä kuin mihin ne oli jätetty arkistoon siirrettäessä. Kotelossa Araneae Fenniae on arkit numero 1–146 ja kotelossa Araneae Rossiae arkit numero 147–313.
4. N: 21. Tetragnatha sp. (arkki no: 60). Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Miltei kaikissa kuva-arkeissa tai yksittäisissä kuvissa on myös alkuperäinen Nordmannin merkitsemä numerointi: yleensä joko merkintä Fennia ja numero tai Tauria ja numero. Osasta kuva-arkkeja numerointi puuttuu tai niillä on pelkkä numero ilman kokoelmatietoa. Koteloiden kuva-arkit ovat kuitenkin aikojen saatossa menneet sekaisin, joten molemmissa koteloissa on kuvia sekä merkinnällä Fennia että Tauria ja niissä esiintyy kaikkia eri numerointitapoja. Kahdessa kotimaisessa, Olsonin Ahvenanmaalla signeeraamassa hämähäkkimaalauksessa on virheellisesti Taurian numerointi (arkki 37, Tauria N: 82). Toisinaan kuva-arkilla on vain yksi yhteinen numero kahdelle tai useammalle hämähäkkipiirrokselle. Samalla arkilla olevilla piirroksilla voi kullakin myös olla oma numeronsa, jolloin saman arkin kuvat saattavat viitata sekä Fennia että Tauria -kokoelmiin. Siksi maalauksia on mahdotonta järjestää täysin oikein kahteen eri kokoelmaan arkkeja jakamatta. Joissakin tapauksissa samaa lajia olevaa hämähäkkiä on kuvattu sekä Suomessa että Venäjällä ja kuvat on sijoitettu samalle arkille.
Olson toteutti hämähäkkiakvarellinsa taidokkaasti anatomisia yksityiskohtia myöten. Hän on esimerkiksi käyttänyt hyvin ohutta viivaa kuvatessaan hämähäkin raajojen ja ruumiin karvoitusta. Värit ovat hyvin todenperäisiä ja hyvällä värisilmällä toteutettuja. Kukin hämähäkkipiirros on suurennos alkuperäisen hämähäkin koosta. Kuvattujen hämähäkkien luonnollinen koko laskettuna päästä perään vaihtelee 1,5 millimetristä 24 millimetriin. Kuitenkin suurin osa hämähäkeistä on 5–12 millimetrin kokoisia. Suurennussuhde vaihtelee puolikertaisesta kymmenkertaiseen, vaikka tavanomaisin suurennussuhde vaihtelee kaksinkertaisesta nelinkertaiseen. Esimerkiksi arkilla 7 (kuva 3) Argyropes sericeus, nykyisin A. lobata lajin hämähäkkien suurennussuhde vaihtuu aikuisen kolminkertaisesta poikasen kymmenkertaiseen. Arkilla 60 (kuva 4) Tetragnatha -suvun hämähäkkikoiraan suurennus on nelinkertainen. Osapiirrosten ja -maalausten suurennussuhde on usein eri kuin itse hämähäkkimaalauksen.
5. Tauria N: 35 ja Tauria N: 36. Latrodectus quinqueguttatus Krynicki (arkki no: 194). Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Useisiin hämähäkkikuviin liittyy lisäpiirroksia. Niissä saattaa olla erillispiirros hämähäkin silmistä, joita on yleensä kahdeksan kappaletta ja joiden sijoittuminen hämähäkin päähän on eräs lajityypillinen piirre (arkki 7, kuva 3 ja arkki 194, kuva 5). Lisäksi kuvissa saattaa olla piirrettynä koiraiden pedipalppi (arkki 60, kuva 4 oikealla ja arkki 194, kuva 5 vasemmalla ylhäällä) tai naaraiden epigyni, sukuelimet, jotka ovat tärkeitä lajinmäärityksen kannalta. Ilman näitä lisäpiirroksia ei määritys lajitasolle ole useinkaan mahdollista. Joissakin harvoissa maalauksessa hämähäkillä on mukanaan munakotelo, kuten Lactrodectus quinqueguttatus -lajin hämähäkkejä esittelevässä arkissa 194 (kuva 5). Hämähäkit on pääosin kuvattu ylhäältä. Vain muutamassa, joissa on haluttu esimerkiksi kuvata hämähäkin vatsan alla olevia munia, kuvaussuunta on sivulta. Useissa kuvissa on erilliskuvana maalaus hämähäkin takaruumiista alapuolelta (kuva 5 oikeassa laidassa), jonka väritys voi muodostaa erityistuntomerkin. Toisinaan esitetään kuitenkin toisen sukupuolen takaruumiin piirros, jota on näin ollen helppo verrata toiseen sukupuoleen. Arkilla 60 hämähäkkiakvarellin oikealla puolella on vertailun vuoksi esitettynä koiraan pedipalpit sekä leuat ja vasemmalla puolella naaraan leuat (kuva 4).
6. Fennia N: 60. Linyphia pusilla Sundevall (arkki no: 98). Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Akvarelliarkilla numero 98 (kuva 6) on valmiiksi maalatun Linyphia pusilla -hämähäkin lisäksi lyijykynällä luonnosteltu anatomisesti tarkka piirros saman lajin hämähäkistä. Kuva-arkki osoittaa, miten Olson työskenteli luonnostelemalla ensin tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan hämähäkin rakenteesta. Tällaisen lyijykynäpiirroksen päälle sitten maalattiin lopullinen ja valmis kuva. Emme tiedä, oliko tarkoitus maalata tähän toinenkin yksilö vai oliko tarkoitus jättää luonnospiirros näkyviin. Sekin on hyvin havainnollinen näyttäessään eläimen raajojen nivelet ja rakenteen. Toisinaan Olson maalasi samasta lajista useamman kuvan, sillä hämähäkeillä saattaa lajin sisällä olla suurtakin värivaihtelua. Esimerkki tällaisesta värivaihtelusta on nähtävissä arkilla 35 (kuva 7), jossa osa hämähäkeistä on lajia Epeira marmorea ja toiset saman suvun muita lajeja. Tässä Olsonin väritys on erittäin taidokasta ja myös pienet yksityiskohdat, kuten jalkojen ohut karvoitus on toteutettu hienosti. Myös karvoitukset ovat lajityypillisiä, joten nekin ovat vaatineet huolellisuutta ja vakaata kättä. Nuolet kuva-arkilla viittaavat arkin takaosan tieteellisiin nimiin.
7. Fennia N: 30 ja Fennia N: 31. Epeira -suvun hämähäkkilajeja (arkki no: 35). Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Jotkut Olsonin hämähäkkiakvarelleista on maalattu elävistä hämähäkeistä, mikä käy ilmi kuviin tehdyistä merkinnöistä (esim. arkki no 246). Tuohon aikaan, kuten nykyäänkin, hämähäkkinäytteitä säilöttiin spriihin. Tällaisista näytteestä on vaikea tehdä kuvaa, ellei eläintä ensin preparoida ja asetella oikeaan asentoon neulojen avulla. Tällöinkin hämähäkin värit haalistuvat nopeasti. Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa on säilynyt vanha lasikantinen hämähäkkinäytelaatikko, johon hämähäkit on preparoitu taidokkaasti luonnollisiin asentoihin (kuva 8). Museon hämähäkkilaatikossa on sivulla merkintä A1[62], mutta laatikon ikää ja alkuperää ei tunneta. Oletettavaa on, että myös Hilda Olsonin käytössä on ollut tällä tavalla preparoituja näytteitä, joita apuna käyttäen on ollut mahdollista tehdä tarkkoja piirroksia. Akvarellien joukossa on muun muassa Lapista vuonna 1856 kerätty näyte (arkki 115), joka on signeerattu vuonna 1860, jolloin on ilmiselvää, että se on kuvattu kuolleesta eläimestä. Näiden preparoiduista eläimistä tehtyjen piirrosten väritystä on voitu tarkentaa myöhemmin luonnosta löydettyjen elävien yksilöiden värityksen mukaan.
Jos yksittäinen hämähäkki täyttää koko arkin, on kuva sijoitettu arkin keskelle ja lisäpiirrokset sen molemmin puolin (kuva 4). Toisinaan yksittäinen kuva on sijoitettu arkin yläosaan, jolloin tilaa on jäänyt myöhemmälle saman lajin toisen sukupuolen kuvalle. Aina toista kuvaa ei ole kuitenkaan maalattu, ehkä sopivan näytteen puuttuessa. Pienikokoisia hämähäkkejä on usein suunniteltu kuvattavaksi useita samalle arkille, koska kuvat on alkujaan sijoitettu siten, että arkki olisi soveltunut monelle kokonaista yksilöä esittävälle kuvalle. Maalauksia tarkasteltaessa huomaa, että Olson on kiinnittänyt huomiota myös sommitelmaan. Kuvattavat eläimet suuntautuvat ryhmäkuvissa harmonisesti sekä oikealle että vasemmalle (kuva 7). Yksittäiskuvissa tai kahden hämähäkin kuvassa sijoittelu on joko symmetristä kuvien sijoittuessa arkin keskiakselille (kuvat 3 ja 5), tai tasapainoista siten, että pääkuvat asettuvat arkin keskiakselille vinosti molempiin suuntiin kuten Cheiracanthium -suvun hämähäkit arkilla 177 (kuva 9). Yksittäinen kuva voi myös olla vinossa, jos sen lisänä on toinen apupiirros kuten kuvassa 6. Värien käyttö akvarelleissa liittyy kiinteästi oikean eläimen luonnonmukaiseen väritykseen. Akvarelliarkeilla on yleensä kuvattu joko samaa lajia tai samaa sukua olevia lajeja. Näin sekä väritys että hämähäkkien rakenne lisäävät samankaltaisuudessaan harmoniaa, kuten arkilla 144 Thomisidae -heimon hämähäkit Thomisus vatius ja Xysticus lanio (kuva 10). Tälle arkilleon pyritty valitsemaan visuaalisesti yhteensopivia eläimiä, vaikka ne eivät olekaan samaa sukua.
8. Osakuva hämähäkkikokoelmalaatikon preparoiduista näytteistä Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista. Kuva Ritva Talman.
Hilda Olson signeerasi kuva-arkit tai jopa yksittäiset kuvat, jos ne oli maalattu eri aikoina. Hän kirjoitti arkkiin koko nimensä Hilda Olson ja useimmiten lisäksi paikan ja vuosiluvun. Tämän lisäksi hän käytti nimimerkkiä -a-n joko sellaisenaan tai paikan ja vuosiluvun kanssa. Vain harvoissa töissä on pelkkä nimimerkki ja vielä harvemmista puuttuu signeeraus kokonaan. Myös lehtiin kääntämiensä novellien jälkeen Olson laittoi nimimerkkinsä -a-n tai O.[63] Taiteilijanimimerkin omaksuminen oli eräs taiteilijaksi tunnustautumisen muoto.[64] Olsonin kohdalla nimimerkin käyttö saattoi kuitenkin siirtyä novellikäännösten puumerkistä akvarelliarkkien signeeraukseen. Kuva-arkeista voi kuitenkin nähdä, että monet aiemmin nimimerkillä -a-n signeeratut työt on myöhemmin signeerattu kokonimellä. Nimimerkki on arkkien sivuilla usein hyvin hennolla ja pienellä käsialalla kirjoitettu, kun taas kokonimellä toteutettu signeeraus on paksumpaa ja vahvempaa käsialaa. Jos vertaa Olsonin nimimerkkiä Nordmannin nimen lyhennykseen A. N-nn tai myöhemmin A.v. N-nn, niin Nordmannin tapauksessa lienee näytteiden etikettien pieni koko johtanut lyhennykseen. Nimen lyhennys on kuitenkin toteutettu niin, että sekoittumisvaara toisiin on vähäinen.
9. N: 38. Cheiracanthium pelasgigum Koch (arkki no: 177). Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Akvarelliarkkien numerointi ei ole täysin loogista. Joitakin numeroita on annettu kahteen kertaan eri kuville. Krimin niemimaan kokoelman numerointi on täydellinen, kun taas Ukrainan ja Etelä-Venäjän näytteiden numeroinnista puuttuu välistä joitain numeroita ja toisia numeroita on kahteen kertaan. Nämä akvarelliarkit ovat joko ilman numeroa jääneiden joukossa, joita on kaikkiaan yhdeksän Etelä-Venäjältä ja Tauriasta kerätyissä näytteissä, tai ne ovat aikojen saatossa hävinneet. Kaikkein eniten numeroita puuttuu Fennia-kokoelman arkkien joukosta. Kotimaisista näytteistä maalattuja akvarelleja on 171 kappaletta ja niistä yli sata on ilman numeroa. Ilman numeroa olevat kuvat on signeerattu pääasiassa vuosina 1859–60, joten vaikuttaa siltä, ettei numeroimista pidetty alussa niin tärkeänä kuin myöhemmin. Ulkomailla suoritettu työ, Ukrainan ja Etelä-Venäjän sekä Krimin näytteistä maalatut akvarellit, numeroitiin huolella ja signeerattiin ja päivättiin (paikka ja aika) tarkemmin.
Valtaosassa kotimaisia hämähäkkilajeja esittävistä kuvista on lajinmukainen määritys, samoin kuin Sareptan näytteiden akvarellissa. Ukrainan ja Etelä-Venäjän sekä Krimin näytteistä lajinmääritys on vain runsaassa puolessa. Vieraiden lajien tunnistaminen oli vaikeampaa, vaikka Olsonin maalaukset ovatkin tarkkoja. Tuolloin ei ehkä ymmärretty kuinka tärkeää olisi ollut maalata myös osasuurennoksia kaikkien hämähäkkien pedipalpeista ja epigyyneistä.
Akvarelleihin tehdyt merkinnät
Olson on merkinnyt hämähäkkiakvarelleihinsa mittajanan ja usein myös kuvan suurennussuhteen, joka vaihtelee puolikertaisesta kymmenkertaiseen. Toisinaan osakuviin on liitetty omat mittajanansa ja suurennustietonsa. Poikkeuksellisen paljon suurennettu on arkilla 7 (kuva 2) esitetty hämähäkkijuveniili, poikanen, jonka suurennussuhde on 10. Näin pienen kohteen kuvaaminen (noin 1,5 mm) on vaatinut hyvää näköä ja todennäköisesti myös mikroskoopin käyttöä tarkastelun apuvälineenä. Tiedemiehillä oli 1800-luvulla matkamikroskooppeja, jotka voitiin purkaa osiin ja pakata niille tehtyyn puiseen laukkuun. On todennäköistä, että Nordmannilla oli matkalla käytössään tällainen mikroskooppi näytteiden tunnistamista varten, jolloin Olson on voinut käyttää mikroskooppia pienikokoisia hämähäkkejä tarkastellessaan. Tähän viittaa tarkan suurennussuhteen ilmoittaminen. Joskus harvoin kuvaan on liitetty mittajanan lisäksi koiraan tai naaraan merkki (kuvat 3 ja 4). Muut merkinnät näyttävät olleen Nordmannin tai jonkun kolmannen henkilön käsialaa.
10. Ei numeroa, Thomisus vatius Clerck ja Xysticus lanio Koch (arkki no: 144). Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Kunkin akvarelliarkin oikeassa yläkulmassa on päivämäärä ja paikkatieto. Joskus mukana saattaa olla toinenkin päivämäärä ja paikka, mikä tarkoittanee sitä, että kuvitusta on jatkettu, kun seuraavan kerran on saatu saman lajin yksilö tarkasteltavaksi. Lisäksi arkin toisilla hämähäkeillä saattaa olla oma päivämäärätietonsa, joka sijaitsee aina hämähäkin kuvan yläpuolella. Päivämäärä- ja paikkatiedon jälkeen saattaa olla mainintoja kasvillisuudesta tai muusta merkille pantavasta, kuten teksti ”nach den Leben”, elävästä yksilöstä maalattu (arkki no 246). Joissakin arkeissa on myös näytteen kerääjän tieto, kuten esimerkiksi A. Becker arkissa 71 tai A. N-nn (A. Nordmann) arkissa 87. Kuva-arkkien tiedoissa, esimerkiksi paikannimien kirjoitusasussa, on vaihtelua: esimerkiksi Olson käyttää allekirjoituksensa yhteydessä muotoa Simferopol, kun taas päiväyksen yhteydessä käytetään muotoa Sympheropol. Tästä päätellen Nordmann on saattanut kirjoittaa päivämäärätiedoista ainakin osan.
Kuva-arkkien etupuolella, esimerkiksi arkkien 7 ja 194 (kuvat 3 ja 5) alalaidassa, on toisinaan himmeää, vaikeasti luettavaa saksankielistä tekstiä, jossa kuvaillaan kyseisen lajin anatomisia ja fysiologisia erityispiirteitä sekä saatetaan vertailla lajia toiseen lajiin. Näiden merkintöjen kirjoittaja ei ole selvillä, sillä käsiala poikkeaa suuresti Nordmannin käsialasta eivätkä merkinnät tieteellisen sisältönsä puolesta sovi Olsonin kirjoittamiksi. Kirjoittaja on joka tapauksessa ollut hämähäkkien asiantuntija. Paperitaitoksesta, jonka sisällä on 28 akvarellia, käy ilmi, että Nordmann lähetti osan hämähäkkikuvistaan Pariisiin eläintieteen professori Charles Emile Blanchardille (1819–1900)[65] tutkimista tai määrittämistä varten kesällä 1863. Paperitaitoksen toisella puolella on tekstiä, jonka otsikkona on Attus terebratus -hämähäkkilaji. Kuvia käytettiin tieteellisinä apuvälineinä ja niiden kautta käytiin tieteellistä keskustelua. Joissakin arkeissa on merkintä: ”bestämmt von Thorell” eli määrittänyt Thorell. Thorell ja Nordmann ovat ilmeisesti tehneet yhteistyötä varsinkin suomalaisten hämähäkkilajien tunnistamiseksi akvarellien perusteella, mikä ei ole ollut aivan yksinkertaista, sillä määritys tapahtuu pääsääntöisesti mikroskoopin avulla. Osa Nordmannin ja Beckerin keräämistä hämähäkkinäytteistä lähetettiin Thorellille tunnistettaviksi. Näistä näytteistä löytyiuusia, tieteelle aiemmin tuntemattomia hämähäkkilajeja, jotka Thorell kuvasi tieteellisissä artikkeleissaan. Nämä näytteet ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa olevia tyyppinäytteitä.[66] Nordmann nimesi yhden löytämänsä hänelle uuden hämähäkkisuvun ja -lajin Olsonin mukaan. Tämä Olsonia pilifera Nordmann oli kuitenkin ilmeisesti jo joku aiemmin tunnetuista hämähäkkilajeista, koska nimi kuva-arkin numero 22:n (kuva 11) takana ei johtanut tieteelle uuden lajin syntyyn.
Kuva-arkkien kääntöpuolelle on usein kirjattu hämähäkin suku ja lajinimi, toisinaan myös synonyymejä. Näiden lisäksi on usein tarkkaan merkitty viittaukset biologi ja araknologi Carl Ludvig Kochin (1778–1857)[67] hämähäkkiteosten kuviin ja taulukoihin, joiden mukaan lajimääritystä on ilmeisesti tehty (esim. arkin 194 takapuoli). Nämä merkinnät näyttäisivät olevan Nordmannin käsialaa. Hän käyttää kirjassaan Erstes Verzeichniss der in Finnland und Lappland bisher gefundenen Spinen, Araneae von Dr. Alexander v. Nordmann (1862) samaa merkitsemistapaa esitellessään Suomen ja Lapin hämähäkkilajeja heimoittain ja lajeittain.[68] Kunkin lajin alussa on maininta Kochin teoksesta, sivuista, kuvista ja taulukoista. Myös muiden hämähäkkitutkijoiden teoksiin viitataan samalla tavoin. Käytäntö oli ilmeisesti vallitseva 1800-luvun puolivälissä.
Olsonia pilifera Nordmann
Tutkiessani Hilda Olsonin hämähäkkiakvarelleja ja arkeissa olevia tekstejä osoittautui, että akvarelliarkit antoivat kuitenkin odotettua enemmän tietoa niiden maalaamisen ajankohdasta ja niiden syntyyn liittyvistä tekijöistä. Olsonin elämää ja taustaa selvittäessäni tarkistin myös maalausten tilaajaan liittyviä seikkoja. Luonnontieteellisen keskusmuseon arkistosta Alexander von Nordmanniin liittyvistä materiaaleista löytyneet 454 maalausta 313 kuva-arkilla johtivat Helsingin yliopiston Keskusarkistoon tutkimaan vanhoja dokumentteja akvarellien syntyajoilta. Löysin tietoa Nordmannin virkavapaista ja matka-apurahasta silloiseen Tauriaan eli Etelä-Venäjälle ja Krimille. Kävi ilmi, että hämähäkkien tutkimisen lisäksi matkan toisena tarkoituksena oli hakea kasvitieteilijä Christian Stewenin lahjoittama kasvikokoelma Helsingin yliopiston kasvitieteellisiin kokoelmiin. Arkiston dokumenteissa ei Olsonia mainita lainkaan. Hänelle ei maksettu yliopiston taholta kuvien maalaamisesta eikä liioin matka-avustuksia osallistumisesta Nordmannin matkaseurueeseen. Olsonin matkan kustansi Nordmann, joka oli kuvitustyön tilaaja. Ei kuitenkaan ole tiedossa maksettiinko akvarelleista Olsonille erikseen.
11. Tauria N: 124. Olsonia pilifera Nordmann (arkki no: 22). Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Olsonin taustaa ja elämää selvittäneen Torkel Hellströmin teksteistä löytyy kuvauksia Etelä-Venäjälle ja Krimille suuntautuneen matkan reiteistä ja oleskelusta Odessassa, Jekaterinoslavissa sekä Simferopolissa Krimillä. Valitettavasti Olsonin päiväkirja, joka toimi Hellströmin lähteenä, on kadonnut. Jos se löytyisi, saattaisi se tuoda merkittävää uutta tietoa sekä matkasta että hämähäkkiakvarellien synnystä. Matkan pääpiirteet tulevat kuitenkin ilmi kuva-arkkeihin kirjoitetuista näytteiden keräystiedoista ja Olsonin signeerausten paikka- ja aikatiedoista. Odessasta matkattiin Nicopolin (nykyisin Nikopol) ja Schönwiesen (nykyisin Zaporozhye Ukrainassa) kautta Jekaterinoslaviin (akvarelleissa Ekaterinoslaw, nykyisin Dnjepropetrovs’k), jossa viivyttiin noin 1–2 kuukautta. Sieltä matkattiin Krimille, missä pääasiallinen asuinpaikka oli Simferopol elokuusta 1860 huhtikuulle 1861. Huhti- ja toukokuu vietettiin Jeny-Sala -nimisellä paikkakunnalla Krimillä (nykyisin Aromat) ennen paluumatkaa Moskovan ja Pietarin kautta Helsinkiin. Matka tarjosi Olsonille mahdollisuuden matkustaa kauas Etelä-Venäjälle ja Krimille sekä ottaa osaa tiedemiehen työhön tieteellisen kuvituksen tekijänä. Nordmannin useiden vuosien uurastus hämähäkkien parissa tuotti ensimmäisen pelkästään suomalaista hämähäkkifaunaa käsittelevän teoksen: Erstes Verzeichniss der in Finnland und Lappland bisher gefundenen Spinnen, Araneae von Dr. Alexander v. Nordmann (1862).
Olsonin itsenäinen luonnontieteiden ja erityisesti hämähäkkien harrastus jää arvoitukseksi, samoin se, missä määrin hän osallistui kenttätyöhön. Maalaustyö on ollut pienten yksityiskohtien vaativaa ja tarkkaa kuvaamista. Anatomisten mittasuhteiden täsmällinen noudattaminen ja erityistuntomerkkien pikkutarkka esittäminen vaati kurinalaisuutta ja varmuutta, eikä luovuudelle liene ollut siinä juurikaan sijaa. Olson osoittautui mestarilliseksi yksityiskohtien kuvaajaksi ja hänen akvarelleissaan hyvin säilyneet värit kertovat myös niiden osuvuudesta ja oikeellisuudesta kun maalauksia verrataan eläviin hämähäkkeihin.
Maalauksia säilytettiin niitä varten tehdyissä koteloissa ja kaikesta näkee, että niitä pidettiin suuressa arvossa teosten merkityksen ollessa enneminkin tieteellinen kuin taiteellinen. Hämähäkkiakvarellit olivat tilaustyö, jota tehtiin Nordmannin ohjauksessa ja hänen toimittamistaan hämähäkkinäytteistä sekä ulkomaan tutkimusmatkoilla että Helsingissä. Hämähäkit ovat olleet poikkeuksellinen aihepiiri maalauskohteeksi. Toisaalta ne eivät varmaankaan vaikuttaneet Olsonin asemaan taiteilijana suuntaan eikä toiseen, sillä tieteellisenä materiaalina ne lukuun ottamatta vuonna 1860 esille pantuja akvarelleja tuskin edes tulivat kosketuksiin taidepiirien kanssa. Suomen Taiteilijaseuran vuoden 1860 näyttelyluettelossa ne ovat listattuna numerolla 80. ”Naturhistoriska afbildningar (spindlar)” ja teosten omistajaksi on ilmoitettu statsrådet v. Nordmann. Mitään muuta mainintaa hämähäkkiakvarelleista ei Suomen Taiteilijaseuran arkistomateriaaleissa ole eikä itse akvarelleista käy ilmi, mitkä akvarelliarkit olivat näytteillä keväällä ennen Krimille suuntautunutta matkaa. Näyttäisi siltä, että hämähäkkiakvarellit eivät saaneet aikanaan kovin paljon huomiota taidepiireissä. Olson maalasi muotokuvia ja maisemamaalauksia läpi koko elämänsä, vaikka ei ilmeisesti osallistunut näyttelyihin teoksillaan ja jäi siksi taiteilijana tuntemattomaksi. Tiedemaailmassa tilanne oli toinen, sillä Nordmann lähetti maalauksia toisille tutkijoille lajinmääritystä ja tutkimusta varten.
Nordmannin suuresta arvostuksesta kertoo se, että hän nimesi taiteilijan mukaan yhden uudeksi löydöksi olettamistaan lajeista: Olsonia pilifera Nordmann. Vaikka suku ja -lajinimiä ei sittemmin ole vakiinnutettu, jäi kuva-arkille kuitenkin muisto tästä.
Ritva Talman työskentelee Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Hän on koulutukseltaan FM (taidehistoria) sekä luonnontieteiden kandi ja luonnontieteellisten museoiden konservaattori.
Viitteet:
1. Hellström, Torkel, 1939a. Hilda Olson, Nykarleby-mamsellen som blev målarinna och slutade sina dagar som mönsterriterska i London av Torkel Hellström, teoksesta Från gångna tider i Nykarleby I. Övertryck från Österbottniska Posten n:o 52, 1 ja 10.
http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/hellstrt/frgt/02hildao.htm (haettu 3.2.2012), 1 ja 10. Hilda Olsonin nimestä esiintyy myös muita kirjoitusasuja, kuten Olsson dukaattikilpailujen palkintolistalla. Käytän tässä tutkimuksessa Olsonin itsensä ja hänen perheensä käyttämää muotoa Olson, joka tulee perheen alun perin norjankielisestä sukunimestä Olsen.
2. Leikola, Anto 2001. Nordmann, Alexander von (1803–1866) eläintieteen professori, todellinen valtioneuvos. Http://www. Kansallisbibliografia.fi/kb/artikkeli/3571 (haettu 29.11.2011), 1.
3. Gustafson, Anne 2012. Åbo Academi, kirjasto, käsikirjoituskokoelmat. Sähköposti 23.4.2012; Schantz, Anna-Maria von, fil. maist. ordf. för Nykarleby Museiförening rf., haastattelu Helsingissä 23.3.2012. Von Schantz on perehtynyt Hilda Olsonin kirjemateriaaliin.
4. Torkel Hellström. http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/pers/hellstrt.htm (haettu 4.5.2012).
5. Birck 1988, En Nykarlebykonstnär [Hilda Olson 1832–1916] teoksessa Nykarlebys stads historia del II 1810–1875, III. Nogra Nykarlebyfamiljer. Borgare, tjenstemän och vankigt folk. http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birck/ii/hildaols.htm (haettu 6.3.2012), 1–3.
6. Hellström 1939a, 4–5.
7. Birck 1988, 3.
8. Hellström, Torkel 1939b. Oljemolningar och akvareller av Hilda Olson av Torkel Hellström. http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/hellstrt/frgt/06malnin.htm (haettu 3.3.2012), 1–2.
9. Birck 1988, 3.
10. Carpelan, Johanna 2012. Svenska Folkskolans Vänner. Sähköposti 28.5.2012.
11. Hellström 1939a, 3.
12. Ervamaa, Jukka 1989. Suomen Taideyhdistyksen perustamisen jälkeinen aika. Teoksessa Ars Suomen Taide 3. Toim. Salme Sarajas-Korte. Helsinki: Kustannusyhtiö Otava, 94; Suomen Taideyhdistyksen jakamat Dukaattipalkinnot 1858-, 2006. Teoksessa Dukaatti, Suomen taideyhdistys 1846–2006. Toim. Raakel Kallio. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 246.
13. Pettersson, Susanna 2006. Suomen Taideyhdistys, tausta, perustaminen ja toiminnan kulmakivet. Teoksessa Dukaatti, Suomen taideyhdistys 1846–2006. Toim. Raakel Kallio. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2006, 26–27; Jämsänen, Auli 2006. Matrikkelitaiteilijaksi valikoituminen, Suomen kuvaamataiteilijat -hakuteoksen (1943); kriteerit. Jyväskylä studies in humanities 61, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 83–84.
14. Taiteen pikkujättiläinen 2000. Toim. Raakel Kallio, Veikko Kallio, Eija Kämäräinen, Heikki Lahtinen, Tiinaliisa Mattila & Marja Sakari. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 863.
15. Finska Konstföreningen 1858. Finska Konstföreningens exposition 1858. Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, 5; Ervamaa, Jukka 2006. Ruusu-usvaa, kultadukaatteja ja taidepolitiikkaa. Teoksessa Dukaatti, Suomen taideyhdistys 1846–2006. Toim. Raakel Kallio. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 64–65, 71.
16. Hellström 1939a, 3; Ervamaa 2006, 63.
17. Hellström 1939a, 3.
18. Schantz 2012.
19. Ervamaa 2006, 65.
20. Birck 1988, 1–3.
21. Jämsänen 2006, 132.
22. Jämsänen 2006, 132–133.
23. Jämsänen 2006, 25–30.
24. Finska Konstföreningen 1857. Finska Konstföreningens exposition 1857, Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, 7; Ervamaa 1989, 64.
25. Finska Konstföreningen 1858, 5; Ervamaa 1989, 64.
26. Finska Konstföreningen 1860. Finska Konstföreningens exposition 1860. Helsingfors: P. Widerholm, 10; Ervamaa 1989, 64.
27. Adolf von Becker. http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_von_Becker (haettu 11.3.2012), 1.
28. Hellström 1939a, 7.
29. Konttinen, Riitta 1989. Nainen taiteilijana. Teoksessa Ars Suomen Taide 4, Toim. Salme Sarajas-Korte. Helsinki: Kustannusyhtiö Otava, 221–222.
30. Leikola 2001, 1–3.
31. Nordmann, Alexander von 1862. Erstes Verzeichniss der in Finnland und Lappland bisher gefundenen Spinnen, Araneae von Alexander v. Nordmann. Vorgetragen in der finnischen Wissenschafts-Societät den 1 December 1862, 1–2; Hellström 1939a, 3.
32. Tord Tamarlan Theodor Thorell. http://en.wikipedia.org/wiki/Tamerlan_Thorwll (haettu 29.2.2012), 1.
33. Nordmann1862, 1–5.
34. Silfverberg, Hans, dosentti Luonnontieteellinen keskusmuseo, haastattelu Helsingissä 19.3.2012. (Silfverberg on perehtynyt vanhoihin luonnontieteellisiin keräysmatkoihin ja niihin liittyviin vanhoihin paikannimistöihin.) Tauria on vanha nimitys alueesta, joka käsitti Krimin niemimaan sekä suuria osia nykyisestä Ukrainasta. Akvarellien numeroinnissa Tauria nimitys noudattaa tätä käsitystä. Ahtaasti tulkittuna Tauria on Krimin niemimaan vanha nimitys. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tauria (haettu 25.3.2012).
35. Nordmann 1862, 3.
36. Hellström 1939b, 1–2.
37. Hellström 1939a, 8.
38. Redogörelse för Kejserliga Alexanders-Universitetets i Finland förvaltning och verksamhet samt derstädes inträffande förändringar ifrån den 1 September år 1860 till samma dag 1863, afgiven af universitetets n. v. Rektor,1863. Helsingfors: J. C. Frenckell & Son, 9.
39. Christian Stewen. http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/pers/stewencu.htm (haettu 18.3.2012), 1.
40. Redogörelse för Kejserliga Alexanders-Universitetets i Finland 1863, 39.
41. Redogörelse för Kejserliga Alexanders-Universitetets i Finland förvaltning och verksamhet samt derstädes inträffande förändringar ifrån den 1 September år 1857 till samma dag 1860, afgiven af universitetets n. v. Rektor, 1860. Helsingfors: J. C. Frenckell & Son, 56.
42. Birck 1988, 1–2.
43. Hellström 1939a, 4–5.
44. Birck 1988, 1–2.
45. Hellström 1939a, 4.
46. Nordmann 1862, 3.
47. Redogörelse för Kejserliga Alexanders-Universitetets i Finland förvaltning och verksamhet samt derstädes inträffande förändringar ifrån den 1 September år 1866 till samma dag 1869, afgiven af universitetets n. v. Rektor, 1869. Helsingfors: J. C. Frenckell & Son, 35.
48. Hellström 1839a, 4.
49. Nordmann 1862, 1–5.
50. Hellström 1939a, 4.
51. Gustafson, 2012; Schantz, 2012.
52. Lienee kysymyksessä Sudak, joka sijaitsee Krimin niemimaan eteläisellä rannikolla.
53. Silfverberg 2012.
54. Alexander Becker (1818–1901) oli opettaja ja urkuri Sareptasta, joka tutki hyönteisiä ja kasveja ja kirjoitti lukuisia matkakertomuksia keräysmatkoistaan. Derksen, Walter & Schneider, Ursula 1963. Index Litteraturae entomologicae Serie II: Die Welt-Litteratur über die gesamte Entomologie von 1864 bid 1900. Band I, A-E. Berlin: Deutsche Entomologisches Institut der Deutsche Akademie der Landwirtschaftswissenschaften zu Berlin, 224.
55. Nordmann 1862, 4.
56. Stielers Hand-Atlas 100 Kanstalt in Kupferstich mit 162 Nebenkarten herausgegeben von Justus Perthes’ Geographischer anstalt in Gotha. Gotha: Justus Perthes 1905, osakuva kartasta numero 48. (Paikkamerkinnät Ritva Talman.)
57. Kysymyksessä lienee Ены-Сала -niminen paikkakunta Jekaerinoslavista etelään, nykyiseltä nimeltään Aromat.
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Map_of_Crimea_%281922%29.jpg (haettu 25.3.2012).
58. Hellström 1939a, 5.
59. Hellström 1939a, 6.
60. Hellström 1939b, 2.
61. Hellström 1939b, 2.
62. A1 tarkoitanee Araneae 1. eli ensimmäinen hämähäkkilaatikko.
63. Hellström 1939a, 3.
64. Jämsänen 2006, 161–162.
65. Derksen & Schneider 1963, 294.
66. Heikkinen, Mikko 2008. Näytteiden digitointi ja biologisen tiedon hallinta, Johdanto: Mitä tyyppinäytteet ovat. https://wiki.helsinki.fi/display/digit/Johdanto (haettu 18.4.2012). ”Kun löydetään uusi, aiemmin tuntematon laji, se täytyy kuvata ja nimetä tiettyjen sääntöjen mukaan. Vasta tällöin laji ja sen nimi hyväksytään käyttöön tiedeyhteisössä.” Tällöin kuvaamisen kohteena olleesta hämähäkkinäytteestä tulee kuvatun uuden lajin tyyppiyksilö.
67. Karl Ludvig Koch. http://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Ludwig_Koch (haettu 2.3.2012), 1.
Koch oli huomattava hämähäkkitutkija, joka julkaisi perustavaa laatua olevia hämähäkkikirjoja, joissa hän kuvaa yksityiskohtaisesti hämähäkkilajeja kuvin ja taulukoin.
68. Nordmann 1862, 7–35.
Liite:
Luettelo taiteilija Hilda Olsonin (1832–1916) hämähäkkiakvarelleista vuosilta 1859–1862
12. Araneae Rossiae -kotelo ja Tauria N: 115. Xysticus graecus Koch (arkki no: 225). Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Taidemaalari Hilda Olsonin (1832–1916) hämähäkkiakvarellit muodostavat Alexander von Nordmannin tieteellisen hämähäkkikuvakokoelman, joka käsittää Araneae Fenniae ja Araneae Rossiae kansiot. Kansiossa Araneae Fenniae ovat arkit numero 1–146 ja kansiossa Araneae Rossiae numerot 147–313. Kaikkiaan hämähäkkien pääpiirroksia näillä 313 arkilla on yhteensä 454 kappaletta. Hämähäkkien pääpiirrokset on tässä luettelossa järjestetty näytteen keräyspaikan mukaisesti kotimaisiin ja etelä-venäläisiin Taurian lajeihin, vaikka kuva-arkkien järjestys kokoelmalaatikoissa onkin toinen. Ensin on lueteltu kokoelmanumerolla olevat näytteet, sen jälkeen pelkällä numerolla olevat näytteet ja lopuksi numeroimattomat näytteet Olsonin signeerauksen mukaisessa aikajärjestyksessä. Araneae sp. tarkoittaa kuva-arkilla määrittämätöntä hämähäkkilajia. Akvarellien tiedot on esitetty luettelossa seuraavassa järjestyksessä: Nordmannin antama numero, suku, laji, auktori, sukupuoli (mikäli on ollut mahdollista määrittää kuvasta), paikkatiedot, aika, Olsonin allekirjoitus paikka- ja aikatietoineen, ja sulkeissa (arkin numero). Hakasulkeissa oleva tieto on kirjoittajan lisäämää. Kuva-arkilla Tauria 37 on virheellinen kokoelmatieto, kyseessä on Ahvenanmaalla päivätty maalaus. Luettelossa tämä kuva-arkki on osana Fennia-kokoelmaa. Hämähäkkien sukupuolen ovat määrittäneet kuvien perusteella Timo Pajunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja Ritva Talman. Teksti on toistettu siinä kirjoitusasussa kuin missä se kuva-arkeilla on ollut. Akvarellit sijaitsevat Luonnontieteellisen keskusmuseon arkistossa, Alexander von Nordmannin arkistomateriaalissa. Luettelon on laatinut huhtikuussa 2012 Ritva Talman, Luonnontieteellinen keskusmuseo.
13. Fennia N: 47. Epeira angulata Cl. (arkki no: 61). Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Araneae Fenniae:
| Fennia N: 0. | E. (Epeira) cucurbitinum, ♀ ja ♂. Hilda Olson. (67) |
| Fennia N: 15. | Phrurolithus festivus Koch, ♀. H-fors 1859 ja Räfsö den 28. Juni 1961. Hilda Olson Hfors 1861. (219) |
| Fennia N: 16. | Singa conica Koch, ♂. Nycarleby den 3. Juli 1861. Hilda Olson Helsingfors 1861. (146) |
| Fennia N: 17. | Araneae sp., ♀. Björneborg, Räfsö den 28. Juni 1861. Hilda Olson Helsingfors 1861. (122) |
| Fennia N: 18. | Epeira bicornis Walck., ♀. Wiburg, Krohn 1861. (Hilda Olson Hfors 1861). (62) |
| Fennia N: 19. | Steatoda guttata Wider, ♀. Björneborg, Räfsö den 28. Juni 1861. Hilda Olson Hfors 1861. (80) |
| Fennia N: 20. | Epeira agalena Walck., Thorell, ♀. Jomala Juli 1859. Hilda Olson Helsingfors 1861. (70) |
| Fennia N: 22. | Araneae sp., ♂. Hfors. Bot. Garten d. 22. Juli 1861. Hilda Olson Hfors 1861. (81) |
| Fennia N: 24. | Linyphia concolor Wider, Thorell, ♀. Helsingfors. Hilda Olson 1861 Helsingfors. (92) |
| Fennia N: 25. | Xysticus brevipes Hahn, ♀. Wiborg ja Helsingfors i Juni 1859. Hilda Olson 1862. (132) |
| Fennia N: 26. | Linyphia phrygiana Koch, ♀. Wiborg . Hilda Olson Hfors 1861. (100) |
| Fennia N: 27. | Epeira patagiata Cl. (Thorell), ♀ ja ♂. Helsingfors den 22. Juli 1861. Hilda Olson Hfors 1861. (9) |
| Fennia N: 28. | Pyrophorus semirufus Koch, ♂. Åland, Föglö Socken, Degerby Juli 1859. Hilda Olson Helsingfors 1861. (41) |
| Fennia N: 29. | Pyrophorus semirufus Koch, ♀. Åland, Föglö Socken, Degerby Juli 1859. Hilda Olson Helsingfors 1861. (41) |
| Fennia N: 30. | Epeira diademata Lin., ♂. Helsingfors den 30. Juli 1861. Hilda Olson Helsingfors 1861. (35) |
| Fennia N: 31. | Epeira marmorea Cl., ♀ ja ♂ ja Hilda Olson Helsingfors 1861. (35) |
| Fennia N: 31. | Epeira marmorea var. pyramidata Cl., ♀ ja ♀. Helsingfors. Hilda Olson Helsingfors 1861. (35) |
| Fennia N: 32. | Caliethera scenica, ♀. Helsingfors den 1. Aug. 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (240) |
| Fennia N: 33. | Dendryphantes hastatus Cl. Helsingfors d. 2. Aug. 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (260) |
| Fennia N: 34. | Araneae sp., ♀. Helsingfors d. 2. Aug. 1861. Hilda Olson Hfors 1861. (62) |
| Fennia N: 35. | Caliethera histrionica, ♀. (Helsingfors den 1. Aug. 1861) Hilda Olson Helsingfors 1862. (240) |
| Fennia N: 36. | Dolomedes fimbriatus Cl., (juv.) H-fors d. 2. Aug. 1861. Hilda Olson. (305) |
| Fennia N: 37. | E. [Epeira] lutea Koch, ♀. Willingö d. 4. Aug. 1861. Hilda Olson Helsingfors 1860. (16) |
| Fennia N: 38. | Araneae sp., ♀. Hfors, Willingö d. 4. Aug. 1861. Hilda Olson Helsingfors 1861. (113) |
| Fennia N: 39. | Epeira patagiata Cl. (Thorell), ♀ ja ♂. Hilda Olson Hfors 1861. (9) |
| Fennia N: 40. | Theridiun lunatum Koch, ♀. Willingö d. 8. Aug. 1861. Hilda Olson Hfors 1861. (77) |
| Fennia N: 41. | Artamus margaritatus, ♀. Mjölön 1859 (Nycarleby Juli 1861). Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (217) |
| Fennia N: 42. | Steatoda bipunctata Lin., ♂ ja ♀. Hfors Sept. Hilda Olson 1859. (32) |
| Fennia N: 43. | Epeira umbratica Clerck, ♀. Åland Juli 1859. Hilda Olson H-fors 1862. (63) |
| Fennia N: 44. | Cheiracanthium nutrix Walck., ♀. Helsingfors Juni 1859. Hilda Olson Helsingfors 1861. (117) |
| Fennia N: 45. | Clubiona erratica Koch, ♀. Hoplax 1859. Hilda Olson Simferopol 1861. (123) |
| Fennia N: 46. | Tapinopes Langcaeno Westr., ♀. Skansland Sept. 2. 1859. Hilda Olson Hfors 1861. (112) |
| Fennia N: 47. | Epeira angulata Cl., ♀. Helsingfors Hort. Bot. d. 16. Aug. 1861. Hilda Olson H-fors 1861. (61) |
| Fennia N: 48. | Attus falcatus Koch, ♀ ja ♂. Björneborg, Brändö 1859 ja Ekaterinoslaw d. 23. Mai 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (258) |
| Fennia N: 49. | Drassus lapidicola Walck., Thorell, ♀. Gripsö i Föglö, Åland Juli 1959. Hilda Olson Helsingfors 1862. (97) |
| Fennia N: 50. | Drassus villosus Thorell, ♀. Gripsö i Föglö socken på Åland Juli 1959. Hilda Olson Helsingfors 1862. (97) |
| Fennia N: 51. | Drassus troglodytes Koch, ♀, juv. Gripsö i Föglö, Åland Juli 1959. Hilda Olson Helsingfors 1862. (97) |
| Fennia N: 52. | Drassus pubescens Thorell, ♀. Gripsö i Föglö, Åland Juli 1959. Hilda Olson Helsingfors 1862. (97) |
| Fennia N: 53. | Drassus infuscatus Westr., ♀. Gripsö i Föglö socken på Åland Juli 1959. Hilda Olson Helsingfors 1862. (97) |
| Fennia N: 54. | Linyphia alticeps Sundev., ♀ ja ♂. Hfors d. 5. IX. 57 [1857]. Hilda Olson 1860. (89) |
| Fennia N: 55. | Linyphia dorsalis Wider, Thorell., ♀. Wiburg 1858. Hilda Olson Helsingfors. (165) |
| Fennia N: 56. | Linyphia domestica Wider, Thorell, ♀ ja ♂. Hilda Olson Helsingfors 1861. (102) |
| Fennia N: 57. | Linyphia sp., ♀. Hfors d. 12. April 1860. Hilda Olson 1860. (101) |
| Fennia N: 58. | Meta segmentata Clerck, ♀ ja ♂. Hfors den 22. Aug. 1861. Hilda Olson Hfors 1861. (73) |
| Fennia N: 59. | Dictyna arundinacea Linné, Thorell, ♀. Helsingfors den 24. Aug. 1861. Hilda Olson. (200) |
| Fennia N: 60. | Linyphia pusilla Sund. (Thorell), ♂ (juv.). Helsingfors 1. Oktober 1859. Hilda Olson 1860. (98) |
| Fennia N: 60. | Linyphia pusilla? Sundev., ♀. Kajana 1860. Hilda Olson. (99) |
| Fennia N: 61. | Linyphia thoracica Wider, Thorell, ♀. Jomala, Åland, Juli 1859 Finland. Hilda Olson. (104) |
| Fennia N: 62. | Amaurobius atrox de Geer. Hilda Olson Simferopol 1861. (221) |
| Fennia N: 63. | Xysticus pini Hahn, ♀. Hoplax 18. October 1859. Hilda Olson 1859. (26) |
| Fennia N: 63. | Xysticus pini Hahn, ♀. Hilda Olson 1862. (132) |
| Fennia N: 64. | Xysticus horticola K., ♂ (juv.). Hoplax Oct. 18. Hilda Olson 1859. (26) |
| Fennia N: 64. | Xysticus pini Hahn, ♂. Hilda Olson 1862. (132) |
| Fennia N: 65. | Dendryphantes hastatus Cl. Helsingfors d. 2. Aug. 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (260) |
| Fennia N: 66. | Steatoda castanea, ♀. Hilda Olson Hfors 1861. (32) |
| Fig. 13. | Linyphia? concolor Wider, ♂. H-fors, Gula villan den 19. Mai 1860. Hilda Olson 1860, -a-n 1860. (306) |
| N: 54. | Linyphia rufa Wider, ♀. Hfors d. 5. IX. 57 [1857]. Hilda Olson 1860. (89) |
| N: - | Philoeca linotina Koch, ♀. Hoplax 18 October. –a-n. (2) |
| N: - | Araneae sp. ♀. Alandia. Hilda Olson, -a-n. (4) |
| N: - | Argyroneta aquatica Cl., ♂. Hilda Olson, -a-n. (5) |
| N: - | Amaurobius atrox, ♀. Hilda Olson. (8) |
| N: - | Segestria senoculata, ♀. Hilda Olson. (8) |
| N: - | Tegenaria civilis Walck., ♀ ja ♂ Hfors. Hilda Olson. (11) |
| N: - | Dolomedes fimbriatus ♀. Karislojo. Hilda Olson. (30) |
| N: - | Dolomedes fimbriatus, ♂. Enare. Hilda Olson. (30) |
| Tauria N: 82. | Araneae sp., ♂, (juv.). Alandia, Jomala 1859. Hilda Olson Alandia. (37) [Arkilla väärä numerointi.] |
| Tauria N: 82. | Linyphia clathrata Thorell, ♀. Alandia, Jomala 1859. Hilda Olson Alandia. (37) [Arkilla väärä numerointi.] |
| N: - | Ocyale mirabilis Cl., ♀. Alandia. –a-n. (38) |
| N: - | Singa albovittata Westr., ♂ (juv.). Hfors Sept. 1857. Hilda Olson Helsingfors 1860. (71) |
| N: - | Zilla montana Koch, ♀. Seitlax vid Borgå. Hilda Olson. (72) |
| N: - | Zilla hamata Cl., ♀. Sakkola in Karelia Sept. 17. 1857. Hilda Olson. (72) |
| N: - | Pythonissa variana K., ♀. Ålandia 1859. Hilda Olson. (66) |
| N: - | Pythonissa nocturna Linné, ♂ adult. Hilda Olson, -a-n. (65) |
| N: - | E. [Epeira] umbratica, ♀ ja ♂. Ålandia. Hilda Olson. (64) |
| N: - | Pachygnatha Clerckii (Thorell), Sundev., ♀. Skamland Sept. 2. Hilda Olson, -a-n. (91) |
| N: - | Linyphia socialis Sundev., ♀. Hfors. Hilda Olson, -a-n. (88) |
| N: - | Theridium candidum N-nn, ♀. Hilda Olson, -a-n. (86) |
| N: - | Theridium pictum, ♀. Hilda Olson. (85) |
| N: - | Theridium sisyphium, ♀. Hilda Olson. (85) |
| N: - | Theridium hamatum Westr. (Thorell), ♀. Hort. bot. August 1859. Hilda Olson, -a-n. (83) |
| N: - | Erigone sp., ♀. Hfors, Broholmen d. 11. Mai 1860. Hilda Olson. (79) |
| N: - | Theridium tinctum Walck., ♀. Degerö d. 12. IX. 1857. Hilda Olson. (78) |
| N: - | Theridium tinctum Walck., ♀. Hfors. Hilda Olson. (78) |
| N: - | Araneae sp., ♀. Kajana. Hilda Olson, -a-n. (76) |
| N: - | Meta segmentata Clerck, ♀ ja ♂. Hilda Olson. (75) |
| N: - | Meta segmentata Clerck, ♀. Hilda Olson. (74) |
| N: - | Erigone rufipes L., ♂. Hfors Sept. Hilda Olson, -a-n. (114) |
| N: - | Linyphia nebulosa Sund. (Thorell), ♀ ja ♂. Helsingfors Sept. Hilda Olson. (109) |
| N: - | Araneae sp., ♀. Hfors, in Bot. Garten d. 28. Sept. [1859]. Hilda Olson. (107) |
| N: - | Araneae sp., ♀. Hfors, Hort. Bot. d. 29. September 1859. Hilda Olson. (107) |
| N: - | Araneae sp., ♀. Helsingfors, Hort. bot. Octob. Hilda Olson. (105) |
| N: - | Clubiona erratica, ♀. Hoplax. Hilda Olson. (95) |
| N: - | Clubiona amarantha?, ♀. hort. bot. Sept. 59 (1859). Hilda Olson. (95) |
| N: - | Tetragnatha extensa, ♀. Hilda Olson Hfors 1859, -a-n. (94) |
| N: - | Drassus sp., ♂. Gula villan. Hilda Olson, -a-n. (118) |
| N: - | Drassus qudripunctatus L., ♀. Hoplax. Hilda Olson, -a-n. (119) |
| N: - | Drassus sp., ♀. Hilda Olson, -a-n. (120) |
| N: - | Erigone chelifera Wider, Thorell, ♂. Hfors Sept., Sympheropol. -a-n. (124) |
| N: - | Heliophanes flavipes M., ♀. Sibbakar Sept. 1859. Hilda Olson. (126) |
| N: - | Heliophanes flavipes M., ♀. Hort. Bot. August 59 [1859]. Hilda Olson. (126) |
| N: - | Attus floricola K. vel pubescens, ♀. Hilda Olson. (128) |
| N: - | Heliophanes sp., ♀. Alandia. Hilda Olson. (128) |
| N: - | Micaria fulgens Walk. (Thorell.), ♀. Degerby på Åland. -a-n. (129) |
| N: - | Philodromus fallax Sundev., ♀. Kiviniemi in Sakkola 17. Sept. 1857 Hilda Olson, -a-n. (135) |
| N: - | Sparassus virescens, ♀. Hfors & Åland. Hilda Olson. (136) |
| N: - | Thanatus oblongus? Walck., ♀. Hfors & Åland. Hilda Olson. (136) |
| N: - | Lycosa agricola Thorell, ♂. Enare 1856. Hilda Olson. (137) |
| N: - | Lycosa lignaria Cl. (Thorell), ♀. Hilda Olson. (141) |
| N: - | Leimonia fumigata, ♂. Hilda Olson. (141) |
| N: - | Tarentula sp., ♀. Wiborg & Hfors. Hilda Olson. (142) |
| N: - | Thanatus formicinus Clerck, ♀. Hilda Olson. (142) |
| N: - | Pythonissa lucifuga Walck., ♀. Ålandia 1859. Hilda Olson. (66) |
| N: - | Araneae sp., ♂. Hfors. Hilda Olson Helsingfors 1859. (68) |
| N: - | Artamus fuscomarginatus DeGeer, ♂ (juv.). Hoplax 18. Oct. 1859. Hilda Olson 1859. (27) |
| N: - | Artamus margaritatus Clerck, ♀. Hoplax 18. Oct. 1859. Hilda Olson 1859. (27) |
| N: - | Agelena labyrinthica Cl., ♀. Alandia. -a-n 1859. (121) |
| N: - | Xysticus pini Holm (Thorell), ♀. Hfors d. 16. Sept. Hilda Olson Helsingfors 1859. (133) |
| N: - | Xysticus cristatus (Clerck), ♂. Hfors den 5. IX. 1857. Hilda Olson Helsingfors 1859. (133) |
| N: - | Philodromus aureolus var. virens Cl., ♀. Finström, Alandia. Hilda Olson 1859. (143) |
| N: - | Thomisus vatius Cl., ♂ (juv.). Hfors, Sörnäs. Hilda Olson Helsingfors1859. (144) |
| N: - | Xysticus lanio? var. Koch, ♀. Hort. bot. Hilda Olson Helsingfors 1859. (144) |
| N: - | Hahnia silvicola K., ♀. Kittilä 1857. Hilda Olson Helsingfors 1859. (145) |
| N: - | Attus terebratus Clerck, ♂. Seitlax vid Borgå Juli 1859. Hilda Olson. (269) |
| N: - | Attus terebratus Clerck, ♀. Seitlax vid Borgå Juli 1859. Hilda Olson. (269) |
14. N: 5 ja N: 112. Epeira Schreibersii Hahn (arkki no: 1). Alexander von Nordmannin arkistomateriaali, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kuva Ritva Talman.
Araneae Rossiae:
| Tauria N: 1. | Araneae sp., ♂. Simferopol d. 16. Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (270) |
| Tauria N: 2 | Araneae sp., ♂. Hilda Olson Simferopol 1860. (304) |
| Tauria N: 3. | Araneae sp., Simpheropol d. 8 Oct. 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (245) |
| Tauria N: 4. | Dysdera rubicunda Koch, Sypheropol d. 8. Oct. 1860. Hilda Olson Symferopol 1860. (189) |
| Tauria N: 5. | Euophris tigrina Koch, Sympheropol d. 10. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (268) |
| Tauria N: 6. | Thomisus globosus Hahn, ♀. Sympheropol, Villa Steven d. 5. Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (216) |
| Tauria N: 7. | Salticus pubescens Hahn, ♀. Sympheropol, Villa Steven September 1860 Hilda Olson Simferopol 1861. (244) |
| Tauria N: 8. | Amaurobius ferox Koch, ♀. Sympheropol, Villa Steven September 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (221) |
| Tauria N: 9. | Araneae sp., Sudagh, Hadshi-Bei aug. 1860. -a-n Simferopol 1860. (186) |
| Tauria N: 10. | Scytodes thoracica Latr., Sympheropol d. 12. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (282) |
| Tauria N: 11. | Lycosa songarensis ♂. Sympheropol d. 13. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (300) |
| Tauria N: 12. | Araneae sp., Sudagh augusti 1860. Simferopol 1861. (307) |
| Tauria N: 13. | Salticus littoralis Hahn, Sevastopol d. 18. Oct. 1860. Hilda Olson Sevastopol 1860 den 18. Okt. (257) |
| Tauria N: 14. | Araneae sp., ♂. Krim, Aluschta d. 23. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (168) |
| Tauria N: 16. | Eucharia atrica K., ♂ ja ♀. Bujuklambatt d. 23. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (56) |
| Tauria N: 17. | Araneae sp., ♂. Sympheropol den 10. October 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (162) |
| Tauria N: 18. | Eresus quatuorguttatus Hahn, ♂. Sympheropol d. 14. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (267) |
| Tauria N: 19. | Araneae sp., Sevastopol d. 18. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (186) |
| Tauria N: 20. | Araneae sp., ♀. Jalta 20. October 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (299) |
| Tauria N: 21. | Zora sp., ♂. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (299) |
| Tauria N: 22. | Araneae sp., Sevastopol d. 18. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (248) |
| Tauria N: 23. | Epeira Ullrichii Hahn, ♀. Sudagh d. 10 Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (18) |
| Tauria N: 24. | Epeira tubulosa Hahn, ♂, juv. Sudagh, Hadshibei d. 29. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (59) |
| Tauria N: 25. | Araneae sp., Sudagh 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (242) |
| Tauria N: 26. | Araneae sp., ♂. Krim, Sudagh Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (193) |
| Tauria N: 27. | Araneae sp., ♀. Krim, Sudagh Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (193) |
| Tauria N: 28. | Ocyale mirabilis Koch. Sympheropol, Villa Steven d. 29. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (309) |
| Tauria N: 29. | Araneae sp., Krim, Orianda d. 23. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (150) |
| Tauria N: 30. | Argyropes praelautus Koch, ♀. Sudagh d. 10. August 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (12) |
| Tauria N: 31. | Argyropes sericeus, ♀ ja juveniili. Sudagh d. 13. August 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (7) |
| Tauria N: 32. | Argyropes sericeus, ♂. Sudagh d. 13. August 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (7) |
| Tauria N: 33. | Nephila fasciata, ♀. Sudagh Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (36) |
| Tauria N: 34. | Nephila speciosa Pall. fasciata K., ♂. Sudagh Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (36) |
| Tauria N: 35. | Latrodectus quinqueguttatus Krynicki, ♂. Sudagh d. 10. 16. Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (194) |
| Tauria N: 36. | Latrodectus quinqueguttatus Krynicki, ♀ ja pullus. Sudagh d. 10. 16. Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (194) |
| Tauria N: 37. | Latrodectus sp., ♀. Bujuklambatt d. 23. Octob. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (45) |
| Tauria N: 38. | Araneae sp., Kisiltas bei Sudagh d. 17. Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (176) |
| Tauria N: 39. | Araneae sp., ♀. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (303) |
| Tauria N: 40. | Araneae sp., ♀. Perekop, August 1860 ja Nicopol d. 6. Juli. Hilda Olson Simferopol 1860. (48) |
| Tauria N: 41. | Epeira Bohemica, ♀. Perekop, August 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (17) |
| Tauria N: 42. | Textrix vestita Koch, ♂. Sevastopol, Ruinen von Fort Nicolai d. 18. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (279) |
| Tauria N: 43. | Araneae sp., ♀. Sudagh d. 10. August 1860. Hilda Olson Simferopol, 1861. (197) |
| Tauria N: 44. | Araneae sp., Sudagh d. 10. August 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (280) |
| Tauria N: 45. | Araneae sp., ♀. Sudagh d. 10. Juli. 1860. (219) |
| Tauria N: 46. | Drassus murinus Hahn, ♀. Sympheropol October 1860. Hilda Olson. (180) |
| Tauria N: 47. | Linyphia nebulosa Sund. Thorell, ♂. Krim, Sevastopol d. 19. October 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (173) |
| Tauria N: 49. | Dysdera erythrina Walck., Koch, ♂. Sevastopol d. 20. October 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (190) |
| Tauria N: 50. | Araneae sp., ♂. Sevastopol d. 10. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (42) |
| Tauria N: 52. | Araneae sp., ♂. Krim, Bujuklambatt d. 23. October 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (156) |
| Tauria N: 53. | Araneae sp., ♂. Sevastopol d. 19. October 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (155) |
| Tauria N: 54. | Linyphia hortensis Sund., ♀. Sudagh August 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (273) |
| Tauria N: 55. | Araneae sp., ♂. Krim, Sudagh August 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (171) |
| Tauria N: 56. | Sternum fuscorufescens, ♀. Sympheropol, Villa Steven August 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (160) |
| Tauria N: 57. | Theridium sisyphium Cl., ♀ ja ♂. Krim, Sudagh d. 10. Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (148) |
| Tauria N: 59. | Hahnia pusilla Koch, ♀. Sevastopol d. 19. October 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (24) |
| Tauria N: 60. | Araneae sp., Synpheropol, Villa Steven d. 16. Novemb. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (170) |
| Tauria N: 61. | Xysticus praticola Koch, ♂. Sudagh, Hadschi-Bei d. 10 Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (231) |
| Tauria N: 62. | Lycosa songarinsis Laxman. Sympheropol, Villa Steven d. 18. Now. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (301) |
| Tauria N: 63. | Steatoda serratipes Schranck, ♂. Sympheropol d. 8. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (159) |
| Tauria N: 64. | Araneae sp., Sympheropol, Villa Steven Sept. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (247) |
| Tauria N: 65. | Araneae sp., ♂ (juv.) Alma, October 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (53) |
| Tauria N: 66. | Thomisus diadema Koch, ♀. Kleinliebenthal d. 30. Juni 1860 ja Sympheropol den 5. Aug.1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (227) |
| Tauria N: 67. | Thomisus horridus Koch, ♀ ja ♀. Sudagh August 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (237) |
| Tauria N: 68. | Araneae sp., ♀. Bagtsche-Sarai d. 17. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860, -a-n. (103) |
| Tauria N: 69. | Araneae sp., Orianda d. 22. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (283) |
| Tauria N: 70. | Drassus montanus Hahn, ♀. Sudagh d. 10. Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (218) |
| Tauria N: 72. | Philodromus aureolus Clerck, ♀. Krim 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (210) |
| Tauria N: 73. | Sphassus lineatus Koch, ♀. Sudagh den 10 August 1860. Hilda Olson Helsingfors 1862, -a-n Simferopol 1860. (207) |
| Tauria N: 74. | Araneae sp., ♂. Sympheropol d. 11. Decemb. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (25) |
| Tauria N: 75. | Araneae sp., ♂. Simpheropol den 11. December 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (25) |
| Tauria N: 76. | Araneae sp., ♂. Sympheropol, Villa Steven d. 19. November 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (312) |
| Tauria N: 77. | Araneae sp., ♀. Odessa Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol, 1860. (204) |
| Tauria N: 78. | Araneae sp., ♂. Sudagh, Hadschi-Bei August 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (185) |
| Tauria N: 79. | Pythonissa exornata Koch, ♀. Sudagh August 1860. Hilda Olson Simferopol, 1861. (199) |
| Tauria N: 80. | Pythonissa nana Koch, ♀. Sympheropol den 14. Oct. 1860. Hilda Olson Hfors 1862. (285) |
| Tauria N: 81. | Leimonia atomaria K., ♀. Sudagh Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (297) |
| Tauria N: 82. | Linyphia clathrata Thorell, ♂. Sympheropol d. 10. December 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (295) |
| Tauria N: 83. | Araneae sp., ♂ (juv.). Aluschta d. 23. Oct. 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (50) |
| Tauria N: 84. | Araneae sp., ♂. Krim, Sudagh Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (274) |
| Tauria N: 84. | Agelena sp. [vain pedipalpit], ♂. Sudagh August 1860. (188) |
| Tauria N: 85. | Tegenaria stabularia Koch., Bujuklambatt d. 23. October 1860, Sudagh 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (183) |
| Tauria N: 86. | Ero tuberculata Koch, ♀. Sympheropol, d. 5. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (44) |
| Tauria N: 87. | Araneae sp., ♂. Sympheropol, Boulevarde d. 4. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol, 1861. (205) |
| Tauria N: 88. | Philoica linotina Koch. Alma d. 7.-12. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (290) |
| Tauria N: 89. | Araneae sp., Sympheropol, Sultans Garten d. 22. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (275) |
| Tauria N:90. | Epeira Dromedaria Walck., ♂ (juv.). Sympheropol, Sultans Garten d. 23. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1860. (18) |
| Tauria N: 91. | Drassus severus Koch, ♀. Alma Kerman d. 7.-12. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (123) |
| Tauria N: 92. | Araneae sp., ♀. Alma-Kerman d. 7.-12. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (23) |
| Tauria N: 93. | Araneae sp., ♀. Nikita Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (182) |
| Tauria N: 94. | Araneae sp., Nikita Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (213) |
| Tauria N: 95. | Araneae sp., ♂. Sympheropol, Sultans Garten d. 22. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (191) |
| Tauria N: 96. | Pythonissa (Drassus) montana Hahn, ♀. Sudagh August 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (47) |
| Tauria N: 97. | Episinus truncatus Koch, ♂. Sympheropol, Mühlhausen d. 30. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (43) |
| Tauria N: 98. | Linyphia domestica Wider, Thorell. Sympheropol, Mühlhausen d. 30. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (174) |
| Tauria N: 99. | Linyphia dorsalis Wider, ♀. Sympheropol, Mühlhausen d. 31. Mars 1861. Hilda Olson. (105) |
| Tauria N: 100. | Araneae sp., Sympheropol, Mühlhausen d. 31. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (308) |
| Tauria N: 101. | Araneae sp., ♀. Krim, Karabagh d. 8.-10. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (252) |
| Tauria N: 102. | Drassus severus Koch, ♀. Jenisala d. 4.-6. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (15) |
| Tauria N: 103. | Drassus quadripunctatus Linné. Jenisala den 4.-6. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (294) |
| Tauria N: 104. | Araneae sp., Jenisala den 4.-6. April 1861. Hilda Olson Simferopol, 1861. (198) |
| Tauria N: 105. | Confer anyphaena (?), ♀. Jenisala den 4.-6. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (184) |
| Tauria N: 106. | Lycosa albimana Koch, ♂. Jenisala d. 4.-6. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (310) |
| Tauria N: 107. | Lycosa (Pardosa) monticola Cl., ♂. Karabagh d. 8.-10. April 1861. Hilda Olson Simferopol, 1860. (206) |
| Tauria N: 108. | Arctosa variana Koch, ♀. Sudagh Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol, 1861. (202) |
| Tauria N: 109. | Araneae sp., Sympheropol, Mühlhausen d. 30. Mars 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (277) |
| Tauria N: 110. | Araneae sp., Sympheropol d. 22. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (313) |
| Tauria N: 111. | Lycosa cursor Hahn, ♀. Sympheropol den 22. April 1861. Hilda Olson Simferopol, 1861. (203) |
| Tauria N: 112. | Enyo germanica Koch, ♀. Sympheropol den 22. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (163) |
| Tauria N: 113. | Melanophora atra Koch. Sympheropol den 22. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (281) |
| Tauria N: 114. | Araneae sp., Sympheropol den 22. April 1861. Hilda Olson. (179) |
| Tauria N: 115. | Xysticus graecus Koch, ♀ ja ♂. Sympheropol den 22. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (225) |
| Tauria N: 116. | Zilla montana, ♀. Sympheropol den 27. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (57) |
| Tauria N: 117. | Araneae sp., ♂. Sympheropol, Sultans Garten den 29. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (291) |
| Tauria N: 118. | Melanophora violacea Koch, ♂. Sympheropol den 29. April 1861. Hilda Olson Simferopol, 1861. (195) |
| Tauria N: 119. | Araneae sp., ♀ ja ♂. Sympheropol den 22. April 1861. Hilda Olson Simferopol 1860. (151) |
| Tauria N: 120. | Araneae sp., Sympheropol den 1. Mai 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (243) |
| Tauria N: 121. | Araneae sp., ♂, (juv.). Jeny-Sala d. 7. Mai 1861. Hilda Olson Jeny-Sala 1861. (20) |
| Tauria N: 122. | Araneae sp., Jeny-Sala, Samanah den 6. Mai 1861. Hilda Olson Jeny-Sala 1861. (255) |
| Tauria N: 123. | Araneae sp., ♂. Jeny-Sala d. 7. Mai 1861. Hilda Olson Jeny-Sala 1861. (287) |
| Tauria N: 124. | Olsonia pilifera Nordmann, ♂. Jeny-Sala, Samanah d. 6. Mai 1861. Hilda Olson (Krim) Jeny-Sala 1861. (22) |
| Tauria N: 125. | Araneae sp., Krim, Jeny-Sala, Samanah d. 6. Mai 1861. Hilda Olson Jeny-Sala 1861. (251) |
| Tauria N: 126. | Thomisus vatius Cl., ♂. Jeny-Sala, Samanah d. 6. Mai 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (28) |
| Tauria N: 127. | Araneae sp., ♀. Jeny-Sala d. 7. Mai 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (286) |
| Tauria N: 128. | Araneae sp., ♂ ja ♀ Jeny-Sala, Samanah den 6. Mai 1861. Hilda Olson Jeny-Sala 1861. (256) |
| Tauria N: 129. | Araneae sp., ♂. Arabatt d. 17. Mai 1861. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1861. (196) |
| Tauria N: 130. | Araneae sp., ♀ ja ♂. Brandt 1860. Hilda Olson Helsingfors 1861. (52) |
| Tauria N: 131. | Xysticus lanio Koch, ♂ ja ♀. Krim 1860 ja 1861. Hilda Olson Helsingfors 1861. (223) |
| Tauria N: 132. | Erigone chelifera Wider, Thorell., ♀. Sympheropol October 1860 ja Hadschi-Bei Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (154) |
| Tauria N: 133. | Lycosa hellenica Koch, Sudagh Aug. 1860. Hilda Olson Helsingfors 1861. (302) |
| Tauria N: 134. | nov. sp., ♂. Krim, Brandt 1860. Hilda Olson, H-fors 1861. (49) |
| N: I. | Linyphia sp., Odessa, Hort. Bot. d. 24. Juni 1860. Hilda Olson Odessa 1860, -a-n. (169) |
| N: 2. | Pholcus araneoides, ♀. Odessa d. 25. Juni 1860. Hilda Olson Odessa 1860. (298) |
| N: 3. | Thomisus hirtus K., Odessa Juni d. 24. 1860 & Ekaterinoslaw & Krim. [Hilda Olson Helsingfors 1862.] (236) |
| N: 4. | Steatoda sp., ♀. Odessa d. 25. Juni 1860. Hilda Olson Odessa 1860. (157) |
| N: 4. | Steatoda sp., ♂. Hilda Olson Simferopol 1861. (157) |
| N: 6. | Araneae sp., Odessa den 28. Juni 1860. Hilda Olson Odessa 1860. (261) |
| N: 7. | Araneae sp., Odessa, Kirchhof d. 28. Juni 1860. Hilda Olson Odessa 1860. (187) |
| N: 8. | Steatoda sp., ♂. Odessa, Villa Lyceum d. 28. Juni. 1860. Hilda Olson Odessa 1860. (289) |
| N: 9. | Thomisus diadema Koch, Odessa, Villa Lyceum d. 28. Juni 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (228) |
| N: 10. | Thanatus sp., Odessa, Villa Lyceum d. 28. Juni 1860. Hilda Olson Odessa 1860. (166) |
| 12. | Linyphia sp., ♀. Odessa, Villa Oertel d.1. Juli 1860. Hilda Olson Odessa 1860. (55) |
| N: 13. | Araneae sp., Ekaterinoslaw d. 27. Mai 1861. Hilda Olson Helsingfors 1861. (241) |
| N: 13. | Araneae sp., Odessa, Villa Oertel d. 1. Juli 1860. Hilda Olson Odessa 1860. (261) |
| 14. | Nephila fasciata, ♀. Schön-Wiese d. 8. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (10) |
| 14. | Nephila fasciata, ♂, (juv.). Schön-Wiese d. 8. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (10) |
| N: 14. | Araneae sp., ♂. Odessa, Villa Lyceum d. 28. Juni 1860. Hilda Olson Odessa 1860. (181) |
| 15. | Theridium pictum Koch, ♀. Odessa, Villa Oertel d. 1. Juli 1860. Hulda Olson Odessa 1860. (33) |
| N: 16. | Araneae sp., Odessa, Villa Oertel Juni 1860. Hilda Olson Odessa 1860. (167) |
| N: 18. | Thomisus Diana Hahn, ♀. Nikopol d. 6. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (215) |
| N: 19. | Araneae sp., Nicopol d. 6. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1861. (234) |
| 20. | Miranda pictilis Koch, ♂. Ekaterinoslaw, Ptizius Garten den 11 Juli 1860; Schönwiese; Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (21) |
| 21. | Tetragnatha sp., ♀. Ekaterinoslaw in Ptitzius Garten d. 11. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (60) |
| 24. | Zilla acalypha Koch, ♀. Nicopol d. 6. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (54) |
| N: 25. | Euophrys caprica Koch, Ekaterinoslaw d. 14. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (264) |
| N: 26. | Heliophanus cupreus Walck., Nicopol & Schönwiese d. 6. u. 8. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (264) |
| N: 27. | Araneae sp., Schönwiese d. 8. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (262) |
| 28. | Agelena labyrinthica Cl., ♀. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (121) |
| N: 29. | Araneae sp., Schönwiese d. 8. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (246) |
| N: 30. | Linyphia sp., ♂. Nicopol d. 6. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (149) |
| N: 30. | Araneae sp., ♀. Schönwiese d. 8. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (149) |
| N: 31. | Attus arenicola, Ekaterinoslaw d. 17. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (246) |
| N: 32. | Euophris pubescens Koch, Ekaterinoslaw d. 17. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (254) |
| N: 33. | Dictyna sp., ♀. Ekaterinoslaw d. 17. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (201) |
| N: 34. | Theridium tinctum Cl., ♂. Ekaterinoslaw d. 18. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (158) |
| N: 35. | Sparassus ornatus Koch, Ekaterinoslaw d. 18. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (212) |
| N: 36. | Linyphia triangularis (Clerck), ♀ ja ♂. Ekaterinoslaw d. 18. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterionslaw 1860. (175) |
| 37. | Epeira herii Koch, ♀. Potemkins Garten d.19. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (58) |
| N: 38. | Cheiracanthium pelasgicum K., ♀ ja ♂. Ekaterinoslaw, d. 18. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860, -a-n Ekaterinoslaw 1860). (177) |
| 39. | Tetragnatha sp., ♀. Ekaterinoslav, Stadt Garten, Potemkins Garten d. 15. Juli. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (31) |
| 40. | Epeira cornuta Cl., ♀. Klein Liebenthal den 30. Juni 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (34) |
| N: 40. | Linyphia montana Cl., ♀. Ekaterinoslaw 1860. Hilda Olson Simferopol 1860, -a-n. (46) |
| N: 41. | Marpissa brevipes Koch, Ekaterinoslaw d. 20. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (265) |
| N: 42. | Linyphia fircula Koch, ♀. Ekaterinoslaw, im Garten Briggen d. 22. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (161) |
| N: 43. | Callicthera pulchella Koch, Galatz d. 21. Juni. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (254) |
| N: 44. | Araneae sp., ♀. Ekaterinoslaw d. 23. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (276) |
| N: 45. | Linyphia pratensis Wid., ♂. Sympheropol, Villa Steven o. Nicolpol Aug. 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (272) |
| N: 45. | Pachygnatha listeri, Ekaterinoslaw den 23. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (276) |
| 46. | Thomisus vatius Cl., ♀ ja ♀. Sudagh 1860, Ekaterinoslav im Garten Potemskin d. 19 Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (29) |
| N: 46. | Thomisus vatius Cl., Ekaterinoslaw, im Potemkins Garten d. 19. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (224) |
| N: 47. | Aranea cinerea, Nicopol, d. 6. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (208) |
| N: 48. | Pholcus nemastomoides Koch. Hilda Olson Simferopol 1860. (296) |
| N: 49. | Araneae sp., Ekaternoslaw. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (224) |
| N: 50. | Attus falcatus Cl., Ekaterinoslaw d. 25. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (262) |
| N: 51. | Artamus fratris Casolin N-nn, Ekaterinoslaw d. 25. Juli 1860 Hilda Olson Ekaterinoslaw 1861. (234) |
| N: 52. | Araneae sp., Ekaterinoslaw d. 25. Juli. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (265) |
| N: 53. | Araneae sp., Ekaterinoslaw d. 26. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (245) |
| N: 54. | Araneae sp., Ekaterinoslaw d. 26. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (292) |
| N: 55. | Araneae sp., Ekaterionslaw d. 26. Juli 1860. Hilda Olson Odessa 1860. (166) |
| 56. | Epeira Melo Krynicki, ♀. Ekaterinoslaw d. 26. Juli 1860. Ekaterinoslaw 1860. (16) |
| N: 57. | Potamia pratica, Ekaterinoslaw d. 28. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (311) |
| 58. | Epeira Schreibersii Hahn, ♀. Rustzuk, Gjurdeva, Odessa Juni 1860. Hilda Olson Helsingfors 1862. (1) |
| N: 59. | Linyphia dorsalis Wider, ♀. Ekaterinoslaw d. 28. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (165) |
| N: 60. | Erigone nigra, ♂. Odessa, Villa Ortel d. 1. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (220) |
| N: 61. | Lycosa monticola Cl., ♂. Ekaterinoslaw d. 30. Juli 1860. Ekaterinoslaw 1860. (304) |
| 63. | Zilla hamata, ♀. Nicopol und Ekaterinoslaw den 6. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslav 1860. (58) |
| N: 64. | Thomisus capparinus Koch, ♂?. Ekaterinoslaw d. 34. Apr. 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (233) |
| N: 65. | Araneae sp., Ekaterinoslaw 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (288) |
| N: 66. | Araneae sp., ♂. Ekaterinoslaw d. 18. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (249) |
| 67. | Araneae sp., ♂. Schönwiese d. 8. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (14) |
| N: 68. | Araneae sp., ♀. Nicopol d. 6. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (51) |
| N: 68. | Araneae sp., ♂. Ekaterinoslaw. Hilda Olson Simferopol 1860. (51) |
| N: 69. | Araneae sp., ♀. Ekaterinoslaw Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1861. (152) |
| N: 70. | Araneae sp., ♀. Ekaterinoslaw 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (229) |
| N: 71. | Phil.(Philodromus) aureolus Clerck, ♂. Ekaterinoslaw d. 11. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (222) |
| N: 72. | Araneae sp., ♂. Ekaterinoslaw, Garten Potemkin 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (238) |
| N: 73. | Araneae sp., ♂. Nikopol d. 6. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (226) |
| N: 74. | Artamus margaritatus., ♀. Schönwiese d. 8. Juli 1860. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1860. (217) |
| N: 75. | Melanophora violacea Koch. Gallatr. d. 20. Juni 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (278) |
| N: 76. | Xysticus cuneolus Koch, ♀. Ekaterinoslaw 1860. Ekaterinoslaw 1861 (230) |
| N: 76. | Araneae sp., ♂. Ekaterinoslaw 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862 (230) |
| N: 77. | Araneae sp., Alexandrowsk d. 9. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (214) |
| N: 78. | Philodromus fallax Sundevall, ♂. Ekaterinoslaw 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (209) |
| N: 79. | Araneae sp., ♀. Nicopol d. 6. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (253) |
| N: 80. | Heliophanus flavipes Hahn, ♀. Nicopol den 6. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (239) |
| N: 81. | Araneae sp., Dnieper, Nicopol d. 6. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (172) |
| N: 82. | Pythonissa occulta oder lugubris Koch, ♀. Nicopol den 6. Juli 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (284) |
| N: 83. | Erigone scabristernis Westr.(Erigone spinipalpis), ♂. Ekaterinoslaw 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (192) |
| 84. | Epeira grossa Koch, ♀. Taganrog 1837. Hilda Olson Helsingfors 1862. (6) |
| 84. | Epeira grossa Koch, ♂. Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (6) |
| N: 85. | Araneae sp., ♀ ja ♂. Ekaterinoslaw, Insel Potemkin d. 27. Mai 1861. Hilda Olson H.fors 1861. (259) |
| N: 86. | Marpissa muscorum, ♂. Ekaterinoslaw, Insel Potemkin d. 27. Mai 1861. Hilda Olson Helsingfors 1861. (266) |
| N: 87. | Araneae sp., Ekaterinoslaw, Potemkin Insel d. 27. Mai 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (271) |
| N: 88. | Philia haemorrhoica Koch., Ekaterinoslaw d. 27. Mai 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (263) |
| N: 89. | Araneae sp., ♂. Ekaterinoslaw d. 27. Mai 1861. Hilda Olson H.fors 1861. (293) |
| N: 90. | Araneae sp., ♀. Ekaterinoslaw d. 23. Mai 1861. Hilda Olson Ekaterinoslaw 1861. (250) |
| N: 91. | Araneae sp. [Xysticus sp]., ♀ ja ♂. Ekaterinoslaw d. 27. Mai 1861. Hilda Olson Helsingfors 1861. (232) |
| 92. | Araneae sp., ♂, ♀ ja ♀. Ekaterinoslaw d. 27. Mai 1861. Hilda Olson Helsingfors 1861. (19) |
| N: 93. | Sparassus virescens Koch, ♂ ja ♀. Ekaterinoslaw d. 27. Mai 1861. Hilda Olson. (178) |
| N: 94. | Araneae sp. Sudagh Aug. 1860. Hilda Olson Helsingfors 1861. (302) |
| 95. | Araneae sp., ♀. Ussuri 1859. Hilda Olson Helsingfors 1862. (3) |
| 96. | Araneae sp., ♀. Ussuri 1859. Hilda Olson Helsingfors 1862. (3) |
| N: 97. | Pythonissa nana Koch, ♂. Sarepta 1861. Hilda Olson H-fors 1862. (285) |
| N: 98. | Caliethra? zebranea K., ♀ ja ♂. Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (271) |
| N: 99. | Araneae sp., Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (260) |
| 100. | Miranda exornata Koch, ♀ ja ♂. Sarepta 1861. Hilda Olson H-fors 1862. (13) |
| N: 101. | Linyphia Beckerii,♀. Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1860 [1861?]. (164) |
| N: 102. | Artamus fratris Casoli, ♂. Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (235) |
| 103. | Araneae sp., ♀. Sarepta 1861. Hilda Olson 1862. (132) |
| N: 104. | Sphassus lineatus Koch, ♂. Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (207) |
| N: 107. | Thomisus horridus Koch, ♂. Sarepta 1861. Hilda Olson Simferopol 1861. (237) |
| N: 108. | Araneae sp., Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (307) |
| 109. | Pyrophorus semirufus Koch, ♂ (juv.). Tiflis 1861. Hilda Olson Helsingfors 1861. (41) |
| N: 110. | Sphassus lineatus Koch, Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (207) |
| N: 111. | Araneae sp., Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (258) |
| 112. | Epeira Schreibersii Hahn, ♀. Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (1) |
| 113. | E. (Epeira) diademata, ♀. Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (3) |
| N: 114. | Linyphia Beckerii, ♂. Sarepta 1861. Hilda Olson 1860. (164) |
| N: 115. | Araneae sp.,Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (297) |
| N: 116. | Aranea sanguinolenta L., Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (263) |
| N: 117. | Thomisus hirtus K., Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (236) |
| N: -. | Steatoda tepidariorum, ♀. Hfors 1859 ja Donau, Orzova, Gallatz, Nicopol 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (77) |
| N: - | Latrodectus sp. (?), ♀. Odessa. (147) |
| N: - | Ocyale murina Koch, ♀. Rustzuk den 18. Juni 1860. Hilda Olson Simferopol 1860. (134) |
| N: - | Araneae sp., ♂. Hilda Olson Simferopol 1860. (101) |
| N: - | Artamus Fratris Caroli, Ekaterinoslaw d. 23. Juli 1860. -a-n (211) |
| N: - | Lycosa amentata Cl., ♀. Ekaterinoslaw. Hilda Olson, -a-n 1860. (137) |
| N: - | Linyphia domestica, ♂. Sevastopol 19. Aug. 1860. Hilda Olson 1860. (110) |
| N: - | Singa trifasciata var. Koch, ♀. Sarepta 1861. Hilda Olson Helsingfors 1860. (71) [Arkki on päivätty ilmeisesti arkilla olevan numeroimattoman ensimmäisen maalauksen mukaan, jonka keräystiedot ovat: Helsingfors 1857.] |
| N: - | Euophrys farinosa K., ♂. Ekaterinoslaw d. 23. Mai 1861. Hilda Olson Helsingfors 1862. (258) |
Luettelossa esiintyvien Taurian ja Etelä-Venäjän paikannimien nykyiset nimet:
Ekaterinoslaw eli Jekaterinoslaw, nykyisin Dnjepropetrovs’k, Ukraina.
Schönwiese, nykyisin Zaporozhye, Ukraina.
Nicopol eli Nikopol, Krimin niemimaa, Ukraina.
Sudagh eli Sudak, Krimin niemimaa, Ukraina.
Jeni-Sala, Jenisala lienee Ены-Сала -niminen paikkakunta Jekaerinoslavista etelään, nykyiseltä nimeltään Aromat, Krimin niemimaa, Ukraina.
Sarepta, nykyisin Volgogradin kaupungin osa Krasnoarmejsk, Venäjä.
15. Kartta luettelossa esiintyvien Taurian ja Etelä-Venäjän paikannimistä. Ritva Talman 2012.