Art and Nature -retken osallistujat Strandarkirkjan edessä. Kuva: Mia Åkerfelt.
Yhdestoista NORDIK-konferenssi järjestettiin 13.-16. toukokuuta Reykjavikissa, Islannissa. NORDIK-konferensseilla on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Suomessa jo vuonna 1984. NORDIKin perusajatuksena on alusta lähtien ollut pohjoismaisen tutkimusyhteistyön vahvistaminen. Sen toteuttamiseksi NORDIK on järjestetty joka 3. vuosi, vuorotellen eri pohjoismaissa. Toukokuun konferenssi oli kuitenkin ensimmäinen Islannissa pidetty NORDIK.
Alvar Aallon suunnittelemassa Pohjolan talossa ja Islannin yliopistossa pidetyn konferenssin teemana oli Mapping uncharted territories ja sen tarkoituksena oli nimensä mukaisesti fokusoida taidehistorian kontekstissa tutkimattomiin tai vähälle huomiolle jääneisiin alueisiin. Perinteisesti taidehistoriassa on korostunut taidemaailman ja taiteen tekemisen keskittyminen keskusta-alueisiin. Viime vuosina on kuitenkin herätty huomaamaan, että reuna-alueiden puuttuminen tutkimuskontekstista antaa hyvin puutteellisen kuvan taidehistoriasta, sen muodoista ja rakenteesta. Tämän puutteen NORDIK-konferenssi halusi nostaa teemavalinnallaan esille. Tarkoituksena oli kartoittaa ne Pohjoismaissa sijaitsevat, tai niihin liittyvät reuna-alueet, joiden taidetta ei ole tutkittu tai joiden merkitystä ei ole ymmärretty ja toisaalta myös taidetta, joka ei ole kuulunut taidehistorian tutkimuksen valtavirtaan.
Kyseessä oli kaikkien aikojen kansainvälisin NORDIK-konferenssi, joka keräsi 188 taidehistorioitsijaa 23 maasta. Kaukaisimmat osallistujat tulivat Australiasta. Kolmipäiväisen konferenssin ohjelma oli tiivis: kaikkiaan 39 sessiota ja 35 session vetäjää. Sessiot käsittelivät mm. modernia arkkitehtuuria, taidehistorian kirjoitusta, viikinkejä, jumalia ja sankareita, digitaalista taidehistoriaa, valokuvausta, pohjoismaista designhistoriaa, tarkoituksettomia maisemia, muodintutkimusta, marginaalista modernismia, kartoittamatonta luontoa, ei toivottuja monumentteja ja taidekasvatusta. Jokaisen session vetäjä oli valinnut oman sessionsa esitelmät. Yhteensä 150 esitelmää tarjosivat laajan katsauksen pohjoismaiseen taidehistorian tutkimukseen ja kannustivat kriittiseen ja vilkkaaseen keskusteluun niin sessioiden aikana kuin niiden ulkopuolellakin. Jotkut sessioiden vetäjät ovat ilmaisseet halukkuutensa jatkaa yhteistyötä myös konferenssin jälkeen – taidehistorioitsijoiden yhteistyötä parhaimmillaan!
Keynote-puhujiksi oli kutsuttu taiteilija ja kuraattori Gavin Jantjes Etelä-Afrikasta, professori Terry Smith Pittsburghin yliopistosta sekä tutkimusjohtaja, lehtori Charlotte Bydler Södertörnin korkeakoulusta. Heidän puheenvuoronsa käsittelivät monimuotoisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, nykytaidetta ja modernismia sekä Ruotsin kansallismuseon Sápmi-satelliittimuseohanketta.
Konferenssin historiallisin hetki koettiin perjantai-iltana 16.5.2015, kun yleiskokous päätti NORDIK-yhdistyksen perustamisesta. Näin kuusi vuotta vireillä ollut hanke saatiin päätökseen. Yhdistyksen perustaminen ja rekisteröiminen antaa NORDIKlle uskottavuutta erityisesti avustuksia ja apurahoja haettaessa. Yhdistyksen perustamisasiakirja lähetetään Suomen Patentti- ja rekisterihallitukselle ja yhdistyksen kotipaikaksi tulee Suomi, jossa NORDIK sai alkunsa 31 vuotta sitten ja johon myös NORDIKin muu hallinto on keskitetty.
Yleiskokous hyväksyi uuden yhdistyksen säännöt ja valitsi uuden hallituksen seuraavalle kolmevuotiskaudelle. Hallitukseen valittiin kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen kustakin Pohjoismaasta seuraavasti: Hlynur Helgason, Dagný Heiðdal ja Aðalheiður Guðmundsdóttir Islannista, Henrik Holm, Rune Gade ja Anna Schram Vejlby Tanskasta, Tore Kirkholt, Ellen Lerberg ja Therese Möllenhoff Norjasta, Johanna Rosenqvist, Martin Sundberg ja Karin Wagner Ruotsista sekä Riitta Ojanperä, Anna-Maria Wiljanen ja Johanna Vakkari Suomesta. Yleiskokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa valittiin HLynur Helgason hallituksen puheenjohtajaksi ja Henrik Holm hallituksen varapuheenjohtajaksi. Hallitus valitsee uuden sihteerin myöhemmin.
Konferenssin osallistujilla oli lauantaina sessioiden päättyttyä mahdollisuus osallistua Taide ja luonto -retkelle, jonka puitteissa vierailtiin Kópavogur -taidemuseossa nähtävässä islantilaisten kuvataiteilijoiden ryhmänäyttelyssä. Sen jälkeen retki jatkui Kleifarvatn-järvelle ja Krýsuvíkin alueelle, jossa on monia kuumia lähteitä. Retki jatkui henkeäsalpaavan kauniiseen vastakohtien maisemaan, jossa geotermistä aluetta reunustivat tyrskyvän Atlantin aallot. Osallistujat kokoontuivat yhteiskuvaan aivan rannan tuntumassa sijaitsevan kirkon, Strandarkirkjan eteen. Konferenssin teemaa siivittävä retki huipentui Hveragerðissa sijaitsevan LÁ Art Museum -museossa järjestetyn taiteilija Sirra Sigrún Sigurðardóttirin näyttelyn avajaisiin.
Konferenssin teema, sessioiden moninaisuus ja poikkitieteisyys, kriittiset keskustelut ja myös pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien tutkijoiden kasvava kiinnostus antoivat uusia avauksia taidehistorian tutkimukselle! Tästä on hyvä jatkaa. NORDIK on voimissaan!
Seuraava NORDIK-konferenssi järjestetään 2018 Tanskassa. Lisätietoa NORDIKsta ja konferenssista löytyy osoitteesta http://nordicarthistory.org/ sekä yhdistyksen Facebook-sivulta.
Anna-Maria Wiljanen, FT, toimii UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtajana. Hänen tutkimusintressejään ovat suomalaiset ja eurooppalaiset taiteilijasiirtokunnat, sosiaaliset verkostot ja taiteilijoiden matkat. Wiljanen toimi NORDIKin sihteerinä 2009–2015 ja hänet valittiin hallituksen jäseneksi vuonna 2015.