Pigeons on the Grass Alas. Contemporary Curators Talk About the Field. Toim. Paula Marincola & Peter Nesbett. Philadelphia: The Pew Center for Arts & Heritage. 2013. 111 sivua.
Pigeons on the Grass Alas, Contemporary Curators Talk About the Field on pieni kirjanen, johon on helppo tarttua ja joka tarjoaa erityisesti kuratoinnista kiinnostuneille lukijoille ajatuksia ja inspiraatiota. Kirjan on julkaissut philadelphialainen The Pew Center for Arts & Heritage. Julkaisuun on koottu reilun neljänkymmenen kuraattorin puheenvuoroja. The Pew Center on kutsunut yhden vuoden aikana vierailulle ammattimaisia kuraattoreita ympäri maailmaa kertomaan omasta työstään, keskustelemaan, konsultoimaan ja vetämään työpajoja. Fyysisesti he eivät ole olleet samassa paikassa samaan aikaan, eikä kyseessä ole varsinaisesti haastattelu, vaan kirja on toimitettu eri ajankohtina tapahtuneiden keskusteluiden pohjalta yhtenäiseksi käsikirjoitukseksi. Näin on syntynyt julkaisu, jossa valotetaan eri teemojen kautta kuraattorien työtä: yksittäiset kommentit, ajatukset, ideat rinnastuvat toisiinsa ja muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden.
Kirjan kysymykset polveilevat luontevasti kuraattorin työhön liittyvien teemojen ympärillä, kuten millainen elämänkokemus on valmistanut parhaiten kuraattorin työhön, mistä omaan työhön haetaan vaikutteita, millainen työskentelysuhteesta muodostuu taiteilijoiden kanssa, tai miten kuraattorin yhteiskunnallinen rooli ja merkitys nähdään. Tärkeä kysymys on myös: kenelle työtä tehdään? Usein näyttelyn toivotaan puhuttelevan mahdollisimman laajaa yleisöä, mutta puheenvuoroissa nousee esille myös näkemyksiä yleisön uudelleenmäärittelemisestä, kuten miten ihmisten omat sosiaaliset verkostot ja sitä kautta sosiaalinen media luo uudenlaisia yleisöjä – yleisön yleisöjä. Kuraattorin työn vastuun nähdään jakautuvan taiteilijan, taideteoksen ja yleisön välille. Yleisö eri muodoissaan on vahvasti läsnä kuraattoreiden työssä ja yleensä kiinnittynyt myös esimerkiksi näyttelyprojektin tuotantoon.
Pigeon on the Grass Alas tarjoilee uteliaisuutta herättäviä ja ajankohtaisia ajatuksia kuraattorin ammatista. Kirjassa mukana olevista kuraattoreista osalla on tausta suurissa ja nimekkäissä taidelaitoksissa, osa puolestaan työskentelee pienemmissä organisaatioissa, ja toki joukkoon mahtuu myös freelancereita. Polut ovat moninaiset kuraattorin työhön, ja niin työn lähtökohdat kuin tavoitteet vaihtelevat yksittäisten henkilöiden kesken. Kuten kirja osoittaa, kirjo on laaja. Ja se on juuri rikkaus. Siten erilaiset äänet ja sisällöt pääsevät kuuluviin näyttelyiden ja muiden tuotantojen kautta.
Art Workers: Material Conditions and Labour Struggles in Contemporary Art Practice. Toim. Minna Henriksson, Erik Krikortz & Airi Triisberg. Berlin / Helsinki / Stockholm / Tallinn: Nordic-Baltic Art Workers’ Network for Fair Pay. 2015. 232 sivua.
Tuore kirja Art Workers: Material Conditions and Labour Struggles in Contemporary Art Practice kokoaa yhteen tietoa ja näkökulmia taiteellisen työn aineellisista olosuhteista ja kuvataiteen kentällä työskentelyn realiteeteista Tukholmassa, Tallinnassa ja Helsingissä. Julkaisun taustalla on kansainvälinen taiteilijoiden ja taideammattilaisten verkosto, joka syntyi tarpeesta kartoittaa nykytilannetta ja tukea paikallisia ponnisteluja taidetyöläisten aseman parantamiseksi.
Tutkimuksellisista artikkeleista, haastatteluista, kuvituksista ja visualisoinneista koostuva julkaisu lähestyy ajankohtaisia kysymyksiä paikallisten tapausesimerkkien kautta sekä laajemmasta taidealan ja työelämän muutoksen näkökulmista käsin. Kahteen osaan jaetun julkaisun ensimmäinen puolisko keskittyy selvittämään työn materiaalisia ja konkreettisia edellytyksiä, kuten taiteilijan työstään saamaa palkkiota, työkorvauksia ja sosiaaliturvaa. Paikallisista esimerkeistä kiinnostava on mm. kuvataiteilijoiden näyttelykorvauksista linjaavaa, eräänlainen taiteen ”reilun kaupan” MU-sopimus – sen toteutuminen, sudenkuopat ja vaikutukset Ruotsissa. Artikkelin huomiot ovat ajankohtaisia Suomessa, jossa kuvataiteilijan näyttelypalkkiosopimusta vasta pilotoidaan. Niin ikään kotimaisesta näkökulmasta paljon puhuttanutta ei-kaupallisten gallerioiden näyttelyvuokrakäytäntöihin liittyvää problematiikkaa avataan kirjassa yhden tutkimuksellisen artikkelin ja useiden taiteilijahaastatteluiden avulla. Kirjan jälkimmäinen osio ottaa puolestaan kantaa laajempiin kehityskulkuihin taustoittaen taiteilijoiden ammatillisen järjestäytymisen historiaa ja esittelemällä viimeaikaista globaalia liikehdintää, jossa taiteilijat ovat nousseet vaatimaan muutosta tilanteeseen.
Julkaisu nostaa osuvasti esille ne keskeiset epäkohdat ja käytännöt, jotka pitävät yllä ilmaista työvoimaa, prekaarisia työoloja ja kutsumusammatti-ajattelua kuvataiteen parissa. Erilaisista, rönsyilevistä näkökulmista punoutuu yhteen ajankohtainen kokonaisuus, joka sekä tallentaa taidetyöläisyyden realiteetteihin liittyvää keskustelua että etsii konkreettisia keinoja epäkohtien purkamiseen ja vaihtoehtoisia malleja taiteellisen työn tulonmuodostukselle. Ongelmalliset käytännöt elävät pitkälti taidekentän sisällä, sen omissa rakenteissa ja asenteissa. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että taidetyöläisten – niin taiteilijoiden, freelance-kuraattoreiden kuin muiden kulttuurin sekatyöläisten – ammatillisen aseman kohentaminen edellyttää paikallisesti ennen muuta eri toimijoiden ja instituutioiden yhteisiä ponnisteluja, mutta toteutuessaan hyödyttäisi lopulta koko kuvataiteen kenttää.
Art Workers: Material Conditions and Labour Struggles in Contemporary Art Practice on ladattavissa pdf-versiona täältä.
Muut kirjoittajat ja haastateltavat:
Corina L. Apostol, Michael Baers, Fokus Grupa, Minna Heikinaho, Vladan Jeremić, Elina Juopperi, Jussi Kivi, Barbora Kleinhamplová, Jussi Koitela, Raakel Kuukka, Marge Monko, Zoran Popović, Precarious Workers Brigade, Taaniel Raudsepp & Sigrid Viir, Krisdy Shindler, Tereza Stejskalová, Lotta Tenhunen.
Bishop, Claire (2013). Radical Museology: Or What’s Contemporary in Museums of Contemporary Art? London: Koenig Books, 88 sivua.
Mikä on nykytaiteen museon paikka uusliberalistisessa yhteiskunnassa ja millaista kertomusta nykyisyydestä se tuottaa? Radical Museology: Or What’s Contemporary in Museums of Contemporary Art? (2013) on taidehistorioitsija ja taidekriitikko Claire Bishopin puheenvuoro sisältövetoisen, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti sitoutuneen museoinstituution puolesta aikana, jolloin museon hyveiksi luetaan ennemmin kävijämäärien kasvattaminen, vau-arkkitehtuuri ja taloudellinen kilpailukyky.
Bishop jäljittää radikaalin museon mallia esimerkkeinään kolme eurooppalaista nykytaiteen museota – Madridin Reina Sofia, Van Abbemuseum Eindhovenissa ja Nykytaiteen museo Metelkova (MSUM) Ljubljanassa. Museoiden toimintaa esitellen Bishop tuo ilmi vaihtoehtoisia tapoja ajatella nykytaiteen museota, siellä esitettävää taidetta ja sen tuottamaa yleisöä. Bishopin avain radikaaliin museologiaan on nykyisyyden (contemporary) ymmärtäminen dialektiseksi metodiksi, joka toteutuu mm. museon pysyvien kokoelmien hyödyntämisen ja jatkuvan uudelleenluennan, laajan kulttuurisen kontekstualisoinnin, radikaalin yleisötyön sekä vaiettujen historiankulkujen esiintuomisen kautta.
Pamfletti vaalii museon ideaa tutkimuksen, kyseenalaistamisen ja toisinajattelun tyyssijana ja korostaa nykytaiteen museon merkitystä aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana. Bishop ulottaa ajankohtaiset pohdintansa myös yleisemmän tason keskusteluun humanismin ja kulttuuristen arvojen asemasta yhteiskunnassa. Kirja ei anna käytännön ratkaisuja museoiden toimintaan kiristyvien budjettien äärellä. Sen sijaan se pitäytyy rehellisesti idealismissaan ja pyrkii olemaan ajatuksellinen katalyytti tulevaisuuden museolle.
Kirjan on kuvittanut kuvataiteilija ja karikatyristi Dan Perjovschi.