TEEMANUMERO 1/2024:  TILA, YMPÄRISTÖ JA RUUMIS  

Etsimme kirjoittajia alkuvuodesta 2024 julkaistavaan teemanumeroon, johon tavoittelemme puheenvuoroja tilasta, ympäristöstä ja ruumiista tämän hetken tutkimusteemoina taidehistoriassa, maisemantutkimuksessa ja niiden lähialoilla. Pyydämme tiivistelmiä 10.2.2023 mennessä.

Tilan politiikkaan ja oikeudenmukaisuuskysymyksiin vaikuttavat tällä hetkellä kiihtyvä kaupungistuminen, kansainvälisen järjestyksen muutokset sekä kansallisen ekspansivismin ja kovien rajojen paluu. Niiden taustalla pahenee globaali ympäristökriisi. Tilan muutokset ja kamppailut siitä tapahtuvat samaan aikaan materiaalisessa maailmassa, mielikuvissa ja kehoissa sekä ihmisten ja muunlajisten toimijoiden välisissä verkostoissa. Tässä erikoisnumerossa kartoitetaan nykyisen humanistisen tutkimuksen suhdetta tilaan, visuaalisuuteen ja taiteeseen.

Tilallinen käänne ja siihen kytkeytyneet keskustelut kehollisuudesta, sukupuolesta ja katseesta ovat näkyneet suomalaisessa taidehistoriassa viimeistään 1980-luvulla. Taidehistoria on toki tutkinut tilaa ja paikkaa tätä ennenkin mutta heikosti teoretisoituina ja lähinnä muodon analyysin, arvottavien luokitusten tai arkkitehtielämäkertojen kautta. Tilaa alettiin tarkastella dynaamisemmin Michel Foucault’n, Henri Lefebvren, Maurice Merleau-Pontyn ja Mieke Balin sekä feministisen teorian avulla. Samoihin aikoihin etenkin ihmismaantieteessä tapahtui kulttuurinen käänne, jota edustivat uusmarxilaisittain suuntautuneet amerikkalaismaantieteilijät Denis Cosgrove ja W. J. T. Mitchell. Kumpikin käänteistä vaikutti valtavirtatieteenaloilla mutta niillä oli osuutensa myös monitieteisen ja tieteidenvälisen maisemantutkimuksen eriytymiseen omaksi tutkimusalakseen. Tämä sai vaikutteita niin historiallisesta ja poliittisesta maantieteestä kuin taiteiden tutkimuksesta, myöhemmin myös ekokritiikistä ja humanistisesta ympäristöntutkimuksesta sekä maantieteen ei-esityksellisistä teorioista.

Tänä päivänä sekä taidehistoria että maisemantutkimus ovat tiiviissä keskusteluyhteydessä humanistiseen kaupunkitutkimukseen, kulttuuriperinnön tutkimukseen ja visuaaliseen kulttuurintutkimukseen. Tieteenalarajat näiden alojen sisällä ja niiden välillä ovat muuttuneet entistä huokoisemmiksi. Vaikka tutkimuskysymykset yhdistävätkin eri aloja, niiden käsitteistöt, teoreettiset lähtökohdat ja empiiriset otteet eroavat silti yhä toisistaan. Moniäänisyys mahdollistaa kuitenkin vuoropuhelun, jota tämä erikoisnumero pyrkii edistämään.

Kutsumme teemanumeroon kirjoituksia tilan, ympäristön ja ruumiin merkityksiä ja niiden muutosta tutkivilta. Toivomme tekstien liittyvän taiteeseen, arkkitehtuuriin, designiin tai laajasti määriteltyyn kulttuuriin. Tausta-aloina voivat olla taidehistoria, visuaalinen kulttuurintutkimus, sukupuolentutkimus, maisemantutkimus, humanistinen ympäristöntutkimus tai ympäristöestetiikka.

Vertaisarvioidun artikkelin ohjepituus on 15-20 liuskaa (enintään 40.000 merkkiä), katsausten ja kirja-arvioiden 2-10 liuskaa (enintään 20.000 merkkiä). Kirjoituskielenä voi olla suomi, ruotsi tai englanti (kirjoittajat vastaavat tekstien kieliasusta). Tarkempia ohjeita kirjoittajille löytyy täältä: https://tahiti.journal.fi/about/submissions.

Pyydämme lähettämään tiivistelmät – kirjoittajan nimi, affiliaatio, sähköpostiosoite, alustava otsikko ja enintään 1.000 merkkiä –  viimeistään 10.2.2023 vieraileville toimittajille Maunu Häyryselle (mauhay@utu.fi) ja Ilona Hankoselle (kihank@utu.fi). Valmis käsikirjoitus toimitetaan 1.8.2023 mennessä.

 * * * 

Tahitiin voi jatkuvasti ehdottaa artikkeleita julkaistavaksi mistä tahansa taidehistorian alaan liittyvästä aiheesta suomeksi tai ruotsiksi. Artikkeleista voi olla yhteydessä lehden toimitukseen, vaikka ne olisivat vasta kehitteillä. Voit ehdottaa lehteen myös ideaa erikoisnumerosta.

Jos haluat mukaan lehden seuraavaan teemattomaan numeroon, lähetä käsikirjoituksesi sähköpostitse lehden päätoimittajille Riikka Niemelälle (rilini[a]utu.fi) ja Nina Kokkiselle (nina.kokkinen[a]stiftelsenabo.fi).