Kirkkotila vanhoissa suomalaisissa puukirkoissa

Kirjoittajat

  • Merja Härö
  • Eeva Maija Viljo

DOI:

https://doi.org/10.23995/tht.142474

Abstrakti

Katsauksen kohteena on suomalaisten 1700-luvulta 1800-luvun puoliväliin rakennettujen puisten keskeiskirkkojen tilanmuodostus. Tyypit, joita käsitellään ovat sisäviisteinen ristikirkko, “pyörökirkko” eli 12-kulmainen kirkko ja kaksoisristikirkko eli kahtamoinen. Esimerkkeinä ovat pohjalaisten Rijfien “rakennusyrityksen” 12-kulmaiset kirkot ja Johan ja Matthias Salosen sekä David Rahikaisen Kaakkois-Suomeen rakentamat kahtamoiset. Nämä kirkkotyypit edustavat suunnilleen samanaikaisia puurakennustaidon paikallisia innovaatioita. Niiden tausta on Ruotsin 1600-luvun arkkitehtien (Jean de la Vallée, Nicodemus Tessin vanhempi ja Nicodemus Tessin nuorempi) keskeiskirkkokokeilut. Sisäviisteinen ristikirkko, joka myös palautuu 1600-luvulle - esimerkkinä Kungsörin kirkko - oli rakennushallinnon Suomessa suosima tyyppi. Tilaa katsotaan tässä sen rajoja tukevista rakenteista käsin, ja esitetään, että näiden puukirkkojen rakentajat kehittivät niitä tarkoituksella luoda vaikuttavia kirkkotiloja.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2024-03-27

Viittaaminen

Härö, M., & Viljo, E. M. (2024). Kirkkotila vanhoissa suomalaisissa puukirkoissa. Tahiti, 14(1), 137–155. https://doi.org/10.23995/tht.142474